Tästä syystä raw on ihanteellinen tiedostomuoto kuville

5 hyvää syytä kuvata raakamuodossa

Digitaalinen kamera pystyy tallentamaan kahden tyyppisiä kuvatiedostoja: jpg ja raw. Jpg on valmis kuva heti tallennuksen jälkeen, kun taas raw eli raakakuva on käsiteltävä kuvankäsittelyohjelmassa valokuvaksi ennen käyttöä, esimerkiksi julkaisua Facebookissa.

maanantai 24. lokakuuta 2016

Raakakuva on suuri kuvatiedosto, jossa on kaikki kameran tallentama kuvadata. Kuvainformaation runsaus antaa parhaat lähtökohdat kuvan käsittelemiselle hyväksi valokuvaksi.

Tavallisia jpg-kuvia otettaessa kamera pakkaa kuvatiedostot pienemmäksi ja hävittää melkoisen osan niiden kuvadatasta verrattuna raakakuvaan – mutta jpgit ovat sellaisenaan valmiita kuvia käytettäväksi.

Raaakakuvia voidaan verrata ruoanlaiton raaka-aineisiin, joista kokki voi loihtia hyvän aterian, kun taas jpeg on vähän kuin valmis pikaruoka-annos – helppo muttei niin laadukas.

Pakkaamattomassa raakakuvatiedostossa on suurempi dynaaminen alue eli enemmän sävyjä mustan ja valkoisen välillä sekä enemmän värisävyjä kuin pakatussa jpeg-tiedostossa.

Tiedostot sisältävät tietoja siitä, paljonko valoa kukin kennon pikseli on vastaanottanut, ja tuo raakadata prosessoidaan eli käsitellään kuvankäsittelyohjelmassa taikka raakakuvamuuntimessa – siellä määritellään mm. värit, valo ja terävyys. Käsittelyn jälkeen tiedosto voidaan muuntaa halutun kokoiseksi ja laatuiseksi jpg-kuvaksi.

Eri kameramerkeillä on omat raw-tiedostotyyppinsä. Kaikki raakakuvatiedostot voidaan toki muuntaa universaaliin dng-raakatiedostomuotoon häviöttömästi. Silloin ne voidaan avata kaikissa raakamuunninohjelmissa ongelmitta.

> Lue myös raakamuunnintestimme: Parasta raakakuvatiedostoille

Raw vs. jpg

Tässä viisi hyvää syytä ottaa kuvat raakamuodossa:

1. Enemmän sävyjä

Raw-tiedosto on koskematonta kuvadataa, kun taas jpeg- tiedosto on jo valmiiksi pakattu ja käsitelty.

Ero tulee esiin varsinkin kuvien hienoimmissa yksityiskohdissa.

2. Tarkka värintoisto

Raakamuunnosvaiheessa eli käsittelyssä voidaan poskelleenkin mennyt valkotasapaino – ja samalla kuvan värit – pelastaa ja säätää kohdilleen ilman, että laatu kärsii tai kuvadataa häviää.

Jpeg-kuvan valkotasapaino on määritelty jo kuvausvaiheessa, ja jos sitä koetetaan korjata kuvankäsittelyn avulla, se onnistuu vain osittain ja laatu kärsii.

3. Valotuksen korjausmahdollisuus

Jos taas valotus epäonnistuu kuvattaessa ja jokin osa kuvasta on täysin mustaa tai puhki palaneen valkoista, voidaan kuva yleensä pelastaa käsittelyssä, koska siinä on maksimaalinen määrä kuvadataa mistä säätää.

Taivas on jpg-kuvissa monesti liidunvalkoinen (puhki palanut eli ylivalottunut), eikä sitä voi pelastaa millään, koska kuvadata on siitä kohti tuhoutunut. Mutta vastaavassa tilanteessa raakakuvasta voidaan kaivaa esiin kuvadataa – taivaan todelliset sävyt ja värit.

4. Vähemmän kuvakohinaa

Kun raakakuvan varjoalueita kevennetään vaaleammiksi, kuvaan ilmestyy vähemmän kohinaa kuin vastaavassa tilanteessa jpegiin.

Raakakuvaa voidaan myös terävöittää ilman kuvakohinaa huomattavasti runsaammin kuin jpg-kuvaa laadun kärsimättä. Tähän ei kameran asetuksilla (jpg) päästä.

> Lue myös: Raakakuvien käsittelyä kameralla

5. Pääsy takaisin lähtötilanteeseen

Jos käsittely ei aluksi onnistu, voi aina palata lähtöruutuun, koska kaikki tehdyt säädöt ovat tallentuneet omaksi käsittelytiedostokseen raakamuunninohjelman tietokantaan.

Kun jpeg-kuvaa käsitellään, alkuperäistiedoston tiedot pyyhkiytyvät pois, ellei käsiteltävästä kuvasta tallenneta muita versioita uusilla nimillä.

> Lue myös: Raw tuli iPhoneen!

Ehkä sinua kiinnostaa...

Saat jännittävää sisältöä suoraan sähköpostiisi!