Maisemakuvaus

Suurikontrastiset kohteet voivat hämätä kameran valonmittausjärjestelmää, mutta siihenkin on olemassa lääkkeet.

© Shutterstock

Valotuksen optimoinnilla kuviin ihanteellinen kontrasti

Tämä näppärä kameratoiminto parantaa kirkkaimpien ja tummimpien alueiden sävyjen toistoa. Sen käyttö on suotavaa esimerkiksi kirkkaassa auringonpaisteessa, kun kontrastit ovat suuria.

keskiviikko 28. maaliskuuta 2018 teksti Poul Siersbæk

Joissakin kameroissa on ominaisuus, joka parantaa kirkkaimpien ja tummimpien alueiden sävyjen toistoa. 

Nikoneissa se on nimeltään Active D-Lighting ja Canoneissa Automaattinen valotuksen optimointi. 

Sillä saadaan aikaan tasaisesti valottunut kuva, jossa ei ole liian syviä varjoja tai puhki palaneita valokohtia. 

Valitse sopiva kamera-asetus

Toiminto löytyy kameran valikosta, ja siitä on valittavissa eri vahvuuksia. 

Emme suosittele käyttämään sitä Normaali-asetusta suuremmalla teholla, koska silloin värit saattavat haalistua. 

Toiminto ei vaikuta raakakuvatiedostoihin. Ne ovatkin aina paras valinta, kun halutaan mahdollisimman paljon sävyjä. Mutta jpg-tiedostoja kuvattaessa siitä on hyötyä.

Tilanteita, jolloin valotuksen optimointia on syytä välttää:

Sen käyttö kannattaa esimerkiksi kirkkaassa auringonpaisteessa, kun kontrastit ovat suuria. 

Muulloin sitä ei juurikaan kannata käyttää.

Tällaisia tilanteita on kolmenlaisia:

1. Kun kuvataan suurilla ISO-herkkyyksillä

Kontrasteja tasoittava toiminto on omiaan lisäämään kuvakohinaa, jota syntyy jo ennestäänkin, jos kuvataan esim. arvolla ISO 3200. 

Kohina näkyy selvimmin yhtenäisillä, tummilla ja sinisillä alueilla, kuten tässä kuvassa.

Sininen hetki automaattinen valotuksen optimointi

Suurella ISO-herkkyydellä aikaansaatu kuvakohina voi pahentua, kun valotuksen optimointi (Canon) eli Active D-Lighting (Nikon) on päällä.

© Shutterstock

2. Muotokuvaus

Ihonsävyjen tulee toistua mahdollisimman luonnollisina, joten näyttää kummalliselta, jos esim. otsan kirkkaita kohtia tasoitellaan tummemmiksi taikka jos silvävalkuaisiin tai hampaisiin ilmestyy vaaleanharmaata. 

Valotuksen optimointi taas toimii vastavaloon otetuissa ihmiskuvissa yleensä mainiosti.

Muotokuva, jossa Active D-Lighting eli valotuksen optimointi on ollut päällä.

Valotuksen optimointi voi saada naamataulun näyttämään oudolta.

© Shutterstock

3. Siluetit

On tilanteita, joissa kontrastin täytyy olla mahdollisimman jyrkkä, jotta kuvan mustat elementit kuten siluetit toistuisivat pikimustina. 

Valotuksen optimointi pyrkii vaalentamaan kuvan mustia kohtia, joten se kannattaa kytkeä se pois päältä ja sitä vastoin himmentää valotusta, jotta mustasta tulisi mustaa eivätkä huippuvalokohdat palaisi puhki.

Siluettikuva otettuna ilman valotuksen optimointia eli Active D-Lightingia.

Valotuksen optimointi pyrkii vaalentamaan siluetteja eli varjoja, jolloin siluettikuvan taika haihtuu. Tällaisissa tapauksissa toimintoa ei tule käyttää. 

© Shutterstock

Lisää kysymyksiä ja vastauksia lehdessä

Kysymys valotuksen optimoinnista on Digikuvan 6/2018 Kirjelaatikossa.

Siellä vastaamme myös kysymykseen tarkennusnopeuden testaamisesta, objektiivin puhdistamisesta ja raakakuvauksesta.

Vastaamme myös kysymykseen siitä, suosimmeko me täällä toimituksessa niitä kameroita, joista kirjoitamme eniten (vastaus on sekä kyllä että ei).

Jos et vielä ole lukenut tätä numeroa (ja haluat tuohon kysymykseen vastauksen), tee lehtitilaus. Saat heti luettavaksesi uuden lehden sekä 9 aikaisempaa numeroa Wype-mobiilisovelluksen avulla. 

Ehkä sinua kiinnostaa...

Saat jännittävää sisältöä suoraan sähköpostiisi!