Tina käyttää usein värillistä taustaa, vaikkapa etukäteen varattua paperia tai muuta vastaavaa.
Hienon heijastuksen saadakseen hän kaataa vettä kulhoon tai syvälle lautaselle ja lisää siihen elintarvikeväriä saadakseen yhteneväisen värimaailman.
Hän kiinnittää kohteen esimerkiksi sinitarralla, kuten tämän jutun aloituskuvassa voikukanhahtuvasta.
Hän asettaa kameran pienelle pöytäjalustalle ja säätää tarkennuksen ja valotuksen manuaalisesti. Kuvan ottamiseen hän käyttää lankalaukaisinta.
Hänellä on kamerassa myös langaton salamatriggeri, jonka avulla hän voi käyttää ulkoisia salamalaitteita.
Tavallisesti hän asettaa ne osoittamaan kohti taustapaperia, mutta hän kokeilee usein myös muita kulmia.
Tina siirtää kuvat tietokoneelle ja käsittelee sitten niiden värikylläisyyttä, valoa, varjoja, kontrastia ja terävyyttä.
Jos hän havaitsee pieniä häiritseviä laikkuja tai ”likaa”, hän poistaa niitä Photoshopissa.
Kun kuva on valmis, Tina antaa sille runollisen nimen. Esimerkiksi artikkelin ensimmäisen kuvan nimi on ”Vedensäteitä”.
Hän täydentää jatkuvasti kuvasarjaansa, joka on kokonaisuudessaan esillä hänen sivustossaan.
