Valokuvaussanasto

Monista termeistä käytetään useita eri nimityksiä, ja sanasto on kätevä silloin, jos jokin termi ei olekaan tuttu. Olemme keränneet tänne joitakin keskeisiä termejä ja käsitteitä ja pyrkineet selventämään esimerkiksi kromaattista aberraatiota ja aukkoa.

torstai 6. heinäkuuta 2017

A

Aikavalotus eli bulb 

Aikavalotuksessa kameran suljin pysyy auki niin kauan kuin laukaisinta painetaan. Nimitys bulb juontaa juurensa analogisen valokuvauksen ajoilta – bulb oli lankalaukaisin, jonka laukaisemiseen tarvittava paine saatiin aikaan puristamalla siihen kiinnitettyä pallomaista kumista laukaisinta. Aikavalotuksella pystyy vangitsemaan tähdenlennon tai saamaan useita salamoita samaan kuvaan tai tallentamaan ohiajavat autot valojuovina.

Asymmetrinen eli epäsymmetrinen linssi 

Kun valo kulkee symmetrisen linssin läpi, kuva tarkentuu yhdelle etäisyydelle, jolloin varsinkin lähikuvissa osa kuvattavasta kohteesta voi jäädä jää epätarkaksi ja kontrasti heikoksi. Epäsymmetristä linssiä käyttävässä EdoF (extended depth of field) -kamerassa on useita tarkennuspisteitä. Näin syntyvä raakakuva on sumea, mutta kameran edistynyt kuvaprosessori käsittelee siitä koko tarkennusalueen mitalta tarkan ja terävän kuvan.

Aukko eli valotusaukko 

Aukko on himmentimellä säädettävä objektiivin valotusaukko. Kuvakennolle pääsevän valon määrää säädellään aukon kokoa muuttamalla. Himmentimen aukon suuruutta kuvataan f-arvolla. Mitä suurempi f-arvo, sitä pienempi aukko ja sitä vähemmän valoa pääsee kennolle. F-arvo on objektiivin polttoväli jaettuna aukon läpimitalla. 

Pienennettäessä aukkoa esimerkiksi f11:sta f16:een asteikolla f1, f1.4, f2, f2.8, f4, f5.6, f8, f11, f16, f22, f32, f45 valon määrä puolittuu joka askelella. Kun aukko on suuri, esimerkiksi F2, syvyysterävyys on pieni, jolloin esimerkiksi kohteen taustan saa epätarkaksi. Pienellä aukolla, kuten F16:lla, terävyysalue on suuri, mutta valoa pääsee kennolle vähemmän.

Alivalotus Alivalotuksessa aukko säädetään esim. f4.0:sta f11:een, jolloin kennolle pääsee vähemmän valoa mutta syväterävyys paranee.

C

CMOS-kenno 

CMOS-lyhenne tulee sanoista complementary metal-oxide-semiconductor. Lyhenne tarkoittaa mm. digikameroiden kennoissa eli valoantureissa käytettävää kanavatransistoreihin perustuvaa mikropiiritekniikkaa. CMOS-kenno kuluttaa vähemmän virtaa ja on nopeampi kuin aikaisemmin yleinen CCD-kenno.

D

Dioptria eli diopteri 

Dioptria on linssin voimakkuuden (optisen taittokyvyn) yksikkö, joka on metrin käänteisarvo. Silmälasien voimakkuus ilmaistaan dioptrioina, ja joidenkin kameroiden etsimen dioptriaa voi säätää, jolloin silmälasien käyttäjä voi käyttää etsintä ilman laseja.

DNG 

DNG-lyhenne tarkoittaa digitaalista negatiivia ja tulee sanoista digital negative. DNG-tiedostomuoto on Adoben digitaalikameroita varten kehittämä rojaltiton, häviötön raakakuvatiedostomuoto. 

DNG julkaistiin vuonna 2004 tavoitteena saada siitä valmistajariippumaton Raw-tiedostojen standardimuoto, mutta useimmat kameravalmistajat käyttävät edelleen omia raakamuotojaan.

H

Hyperfokaalinen piste 

Hyperfokaalinen piste on lähin tarkennusetäisyys, jolla kuvaan saa parhaan mahdollisen syväterävyyden. Hyperfokaalisen pisteen etäisyys riippuu polttovälistä ja aukosta. Maisemakuviin halutaan usein tarkennus äärettömään, myös etualan saa tarkemmaksi, kun tarkentaa hyperfokaaliseen pisteeseen.

I

ISO 

ISO-arvo ilmaisee valoherkkyyttä. Heikossa valaistuksessa tarvitaan suurta ISO-arvoa, jotta kuva valottuisi riittävästi. Kun valotusarvoa kasvatetaan, myös kohinan (satunnaissignaalien aiheuttamien virheiden) määrä kasvaa.

J

JPEG 

JPEG on yksi yleisimmistä digikuvien tallennusmuodoista. Lyhenne tulee valokuvauksen asiantuntijaryhmää, JPEG-komitean nimestä Joint Photographic Experts Group. JPEG-muotoon tallennettaessa kuvasta poistetaan informaatiota pakkausalgoritmeilla säilyttäen kuva katsojalle mahdollisimman samanlaisena kuin alkuperäinen, raakamuotoinen kuvatiedosto. 

JPEG-kuvassa voi olla jopa 16 miljoonaa värisävyä, eikä kuva silti vie valtavasti tallennustilaa. Jos kuvassa on suuria kontrasteja tai teräviä, tarkkarajaisia elementtejä, JPEG ei ole paras pakkausmuoto vaan sen sijasta kannattaa käyttää häviötöntä tallennusmuotoa.

K

Kromaattinen aberraatio eli väriaberraatio eli ca-virhe 

Värien erilaisen taittumisen vuoksi suurikontrastisissa kohdissa kohteesta muodostuu kennolle eri värisiä kohteita hieman eri kohtiin. Väriaberraatio näkyy kuvissa usein vihreinä ja violetteina sävyinä kohteiden reunoissa ja kuvan kulmissa. Ongelman saa korjattua kuvista kuvankäsittelyohjelmilla.

P

Polarisaatiosuodatin 

Polarisaatiosuodattimella kuvista voi poistaa heijastuksia. Kiertämällä polarisaatiosuodatinta vaikutetaan eri suunnasta tulevan valon pääsyyn kennolle. Näin saadaan vähennettyä heijastusta vedestä, tummennettua taivasta tai puiden lehvästöä.

Polttoväli 

Objektiivin polttoväli on polttopisteen ja kameran etsimen välinen etäisyys millimetreinä. Pienellä polttovälillä kuvaan saa laajan alueen läheltä (laajakulma) ja suurella polttovälillä kaukana olevat kohteet saa näkymään suurena (kauko- eli teleobjektiivi). 

Objektiivissa voi olla kiinteä polttoväli, eli polttoväli on aina sama, tai zoom-objektiivi, jolloin objektiivin polttoväliä voi muuttaa eli zoomata.

R

Raw-muoto 

Raw on digitaalikameran raakakuvan tiedostomuoto, jossa on niin paljon pikseleitä kuin kameran kenno toistaa. Raw-muotoista kuvaa ei ole pakattu eikä värejä korjattu – valkotasapainoa ja värisyvyyttä ei ole säädetty, joten kuvankäsittelymahdollisuuksia on enemmän kuin esim. JPEG-muotoisessa kuvassa. 

Raw-kuvat vievät myös noin kolme kertaa enemmän tallennustilaa kuin esim. JPEG-tiedostot. Raw on yleisnimitys eri kameravalmistajien omille raakamuodoille. Adobe pyrkii saamaan kehittämänsä DNG-muodon standardiksi mutta toistaiseksi valmistajakohtaiset raakamuodot ovat vallalla.

S

Suojalinssi 

Suojalinssiksi kutsutaan kameran linssijärjestelmän (objektiivin) etumaiseksi kiinnitettävää, vaihdettavaa linssiä, joka suojaa objektiivia naarmuuntumiselta ja muulta vahingoittumiselta. Yleensä suojalinssinä käytetään kirkasta suodatinta, joka on korkealuokkaista lasia eikä vaikuta kuvan laatuun.

Suljinaika eli valotusaika 

Valotusaika tarkoittaa sitä aikaa, jonka kameran valoanturi altistetaan valolle kuvaa otettaessa. Mitä lyhyempi valotusaika, sitä lyhyemmän aikaa valoa pääsee kameran kennolle. Valotusajat vaihtelevat yleisesti 30 sekunnista 1/8000-sekuntiin. Lyhyellä valotusajalla saa pysäytettyä liikkeen, ja pitkällä valotusajalla saa tallennettua jäljen liikkeestä. Valotusajat kaksinkertaistuvat tai puolittuvat geometrisen sarjan 1/1 s, 1/2 s, 1/4 s, 1/8 s jne. mukaan.

T

Tähyslasi eli tähystyslasi 

Tähystyslasin avulla etsimellä näkee selkeämmin todellisen tarkennuksen ja etenkin valovoimaisen objektiivin kanssa etsimen näkymä vastaa paremmin lopullista kuvaa. Valo osuu peilikameran sisällä peiliin, joka heijastaa kuvan mattapintaisen tähyslasin pinnalle, ja etsimessä näkyy tähyslasin pinnalle muodostuva kuva. 

Tähyslasi ei vaikuta tallentuvaan kuvaan vaan auttaa kuvaajaa saamaan etsimessä näkemäänsä vastaavan kuvan. Tähyslasissa voi olla erilaisia apuviivoja kuvaamisen avuksi.

V

Valovoima 

Mitä suurempi valotusaukko objektiivissa on, sitä valovoimaisempi objektiivi on. Objektiivin valovoima tarkoittaa suurinta mahdollista aukkoa, johon objektiivi pystyy. Mitä pienempi valoarvo, sen valovoimaisempi objektiivi: esim. f1.4 on valovoimaisempi kuin f4.0.

Välirengas eli yhdistämisrengas 

Välirengasta käytetään yhdistämään kamera ja objektiivi. Välirenkaan avulla kameralla voi kuvata lähempää kuin objektiivilla normaalisti pystyisi. Välirenkaassa ei ole linssiä, se ainoastaan lisää kameran ja objektiivin välistä etäisyyttä, minkä vuoksi se heikentää hieman valovoimaisuutta. 

Välirenkaissa voi olla mukana tarkennusta helpottavaa toiminallisuutta.

Ehkä sinua kiinnostaa...

Saat jännittävää sisältöä suoraan sähköpostiisi!