Kameran kennokoolla on väliä

Kuvakennon koosta on tullut tärkeä myyntivaltti kameroissa ja puhelimissa, mutta miten kennokoko vaikuttaa valokuviin ja kuinka merkittäviä eri kennokokojen väliset erot ovat? Lue vastaukset täältä.

O lipa kyseessä sitten uusi drooni, puhelin tai järjestelmäkamera, valmistaja korostaa takuuvarmasti sen kennon kokoa. Niin olennaisesti kennokoko vaikuttaa kuvanlaatuun.

Suuremmissa kennoissa ­yksittäiset kuvapisteet eli pikselit ovat suurempia kuin pienemmän kennon pikselit ­samalla resoluutiolla. Näin ne voivat vangita enemmän valoa. Se taas tarkoittaa muun muassa suurempaa ­dynaamista aluetta ja vähemmän kohi­naa hämärässä, kun ISO-arvo kasvaa.

Polttoväli hämmentää

Peilittömissä ja peilijärjestelmäkameroissa, joissa on vaihdettava objektiivi, kennokoko vaikuttaa myös tietyllä poltto­välillä saatavaan­ ­kuva-alaan, mikä voi olla hämäävää. Sama objektiivi tuottaa pienemmän ­kuva-alan ­kamerassa, jossa on pieni kenno, kuin kamerassa, jossa on suuri kenno. Tämä johtuu siitä, että pienempi kenno kattaa pienemmän alueen objektiivin muodostamasta kuvaympyrästä.

Filmikamera-aikaan useimmat valokuvaajat käyttivät 35 mm:n filmiä, joka vastaa kooltaan täyden kennokoon kennoa. Siksi polttoväli muunnetaan usein vastaamaan täyskennokameran objektiivin polttoväliä. Muuntokerrointa, jolla polttoväli on kerrottava, kutsutaan polttovälikertoimeksi tai rajauskertoimeksi, ja APS-C-kameroissa se on yleensä 1,5. Tällä logiikalla sama ­kuva-ala saavutetaan APS-C-­kennokoon kamerassa 50 mm:n objektiivilla ja täyskennokamerassa 75 mm:n ­objektiivilla.

Eri kennokokojen nimissä sen sijaan ei ole juurikaan logiikkaa. Keskikoon kenno on ­oikeasti suuri kenno, APS-C-kenno on nimetty 1990-luvulla käytöstä poistuneen filmi­formaatin mukaan, ja useimpien pienempien kennojen tuumamerkintä ei kuvaa kennon mittoja, vaan se juontuu 1950-luvun televisio­kameroiden kuvaputkista. Esimerkiksi 1 tuuman kennoa ­onkin alettu kutsua 1.0-tyypiksi, mutta se ei juurikaan selvennä asiaa, ja sekava nimikäytäntö vaikeuttaa kenno­kokojen vertailua. Älä silti lannistu, me autamme.

näin Kennokoko vaikuttaa

  1. Suuri kenno vähentää kohinaa. Sen huomaa hämärässä tai kun muokkaa kuvan valoisuutta tietokoneella.
  2. Suuren kennon dynaaminen alue on suurempi, eli kirkkaissa kohdissa ja varjoissa on enemmän yksityiskohtia.
  3. Suuri kenno mahdollistaa lyhyemmän syväterävyys­alueen, jolloin tausta sumentuu voimakkaammin.
  4. Pieni kenno vie vähemmän tilaa, jolloin kamerasta ­voidaan tehdä pienempi ja kätevämpi käsitellä.
  5. Pieni kenno on halvempi ­valmistaa, joten pieni­kennoiset kameratkin ovat edullisempia.
  6. Pienelle kennolle riittää pienempi objektiivi, joten ­kameran koko optiikka on pienempi ja kevyempi.

Vähemmän kohinaa, enemmän sävyjä

Kennojen erot tulevat esiin erityisesti hämärässä. Kuva­simme ­saman kohteen kameralla, jossa on APS-C-kenno, ja ­puhelimella, jonka kamerassa on 1/1,28 ­tuuman kenno. Käytimme hämärässä ISO-arvoa 6 400, jotta pystyimme ottamaan kuvat käsivaralta. Molemmat kuvat on otettu raw-muodossa ja konvertoitu Lightroomissa valotuksen ja kohinanpoiston oletusasetuksilla.

Erot ovat suuria

Tässä näet yleisimpien kennokokojen väliset suhteet. Esitämme tässä kennon tyypillisen koon, sillä mitat voivat vaihdella hieman kunkin kennotyypin sisällä. Indeksi on suhdeluku, jossa täyden kennokoon kennon arvo on 100.

Suuri kenno, kauniimpi taustasumennus

Kennokoko vaikuttaa myös syväterävyyteen. Suurella kennolla tausta sumenee enemmän kuvattaessa ­samalta etäisyydeltä ja samalla aukolla objektiivilla, joka tuottaa saman kuva-alan. Siksi matkapuhelimen kamera ei tuota yhtä voimakasta taustasumennusta kuin täyskenno­kamera. Alla näet erot syväterävyydessä ­kolmella eri ­kennokoon kameralla ja samalla kuva-alalla.

Löydä sopiva kenno

Alla näet tällä hetkellä myynnissä olevien kameroiden kennokoot.

Canon
1/2,3": PowerShot SX 70 HS
1": PowerShot G7 X Mark III, PowerShot G9 X Mark II, PowerShot V10
APS-C: EOS 90D, EOS 250D, EOS 2000D, EOS 4000D, EOS R7, EOS R10, EOS R50, EOS R100,
Full-frame: EOS 5D Mark IV, EOS 6D Mark II, EOS-1D X Mark III, EOS R3, EOS R5, EOS R6 Mark II, EOS R8.

DJI
1/2,3": Mini 2 SE
1/1,3": Air 3, Mini 3, Mini 4 Pro, Osmo Action 4
1": Air 2S, Osmo Pocket 3
Four Thirds: Mavic 3 Classic, Mavic 3 Pro

Fujifilm
APS-C: Alle kameraer i X-serien
Mellemformat: Alle kameraer i GFX-serien

GoPro
1/1,9": GoPro HERO12 Black

Nikon
1/2,3": COOLPIX P950, COOLPIX P1000
APS-C: D5600, D7500, Z 30, Z 50, Z fc
Full-frame: D6, D780, D850, Z 5, Z 6II, Z 7II, Z 8, Z 9, Z f

Olympus/OM System
1/2,33": Tough TG-7
Four Thirds: Alle PEN- og OM-D-modeller

Panasonic
1/2,3": LUMIX FZ300
1": LUMIX DC-TZ200, LUMIX DMC-LX15
Four Thirds: Alle LUMIX G-modeller
Full-frame: Alle LUMIX S-modeller

Ricoh/Pentax
1/2,3": WG-6, WG-80
APS-C: GR III, GR IIIx, K-3 Mark III, KF
Full-frame: K-1 Mark II

Sony
1": DSC-RX100 VII, ZV-1 II, ZV-1F
APS-C: A5100, A6000, A6100, A6400, A6700, ZV-E10
Full-frame: A1, A7 IV, A7C II, A7R V, A7R C, A7S III, A9 III, ZV-E1

Telefoner
Nogle få telefoner har 1"-sensorer, men ellers er sensorerne mindre, fx 1/1,3" eller 1/1,9". Typisk er der også forskel på sensorstørrelsen på vidvinkel-, ultravidvinkel- og telekameraet.