Canon EOS 4000D on monin tavoin samanlainen kuin EOS 2000D. Erona on, että 4000D on yksinkertaisempi ja että se on Canonin kaikkien aikojen halvin peilillinen järkkäri. Matala hinta merkitsee sitä, että lcd-näyttö on pienentynyt 2,8 tuumaan ja etsin vaatii hyvää näköä. Diopterikorjaus on nimittäin karsittu pois, joten etsintä ei voi sovittaa omaan näköön. Kun etsin on lisäksi pieni ja hämärä, sitä ei oikein voi käyttää silmälasit päässä. Objektiivikiinnitys on heikkoa muovia, ja kameran salama pitää aktivoida käsin.
Myös APS-C-kennossa on säästetty. Tarkkuus on vain 17,9 megapikseliä, kun EOS 2000 D:ssä luku on 24. Kuvanlaatu ei kuitenkaan ole huono. Pienestä tarkkuudesta huolimatta yksityiskohtien toisto on riittävä useimpiin tarkoituksiin, ja värit ovat miellyttävät huonossakin valossa. ISO-herkkyys yltää 12 800:aan, mutta 6400:aa ei kannata ylittää, ellei se ole aivan välttämätöntä. Myös Auto ISO loppuu siihen. Kamera korjaa Canon-objektiivien vinjetoinnin mutta ei vääristymiä. Vaikka kuvanlaatu on hyvä, kamera on kovin riisuttu. Video on Full HD -tarkkuutta, ja automaattitarkennus mittaa yhdeksästä pisteestä keskeltä kuvaa. Yksittäiskuvissa se toimii, mutta ei vakuuta jatkuvassa tarkennuksessa. Jatkuva automaattitarkennus ei myöskään ole paras mahdollinen suorakatselussa. Kamera ottaa kolme kuvaa sekunnissa, mikä ei riitä toimintakuvaukseen. Valikko ja toiminnot ovat yksinkertaisia ja edustavat pelkistetyintä mallia Canonin hienosta käyttöliittymästä. EOS 4000D:ssä on wi-fi, jonka voi liittää mobiililaitteisiin, toiseen kameraan, tulostimeen tai verkkoon. Ostaisimme mieluummin lisäsatasella EOS 2000D:n, jossa on metallikiinnitys, diopterisäätö ja parempi tarkkuus.
