Lue myös

Pentax K-m

Pentax K-x

Pentax K-x

Pentax on pitkästä aikaa tehnyt houkuttelevan aloittelijan kamerarungon, jonka varaan voi koota millaisen tahansa järjestelmän. Se on kompakti kooltaan, ei paina paljoa, hinta on kohdallaan, ja mukana on leegio hyödyllisiä toimintoja.

lauantai 23. tammikuuta 2010

Uudelta järjestelmäkameralta ei tavallisesti voi odottaa suuria 549 euron suositushintaan, mutta Pentax K-x:n ominaisuudet osoittautuvat poikkeuksellisiksi jo ensi lukemalta. Suuren 12,2 megapikselin cmos-kennon lisäksi kamerassa on live view view, kasvontunnistus, HD-video, kuvanvakain, kennonpuhdistus ja aina ISO 12.800 ulottuva herkkyysasetus. Mikään muu tämän hintaluokan järjestelmäkamera ei tarjoa samaa. Pentax K-x nokittaa vielä hintaluokan nopeimmalla 4,7 kuvaa/sekunnissa ja 1900 kuvaan riittävällä akkukestolla. Totuutta on tosin eräiden arvojen suhteen kaunisteltu, mutta siitä lisää jäljempänä. Sitävastoin ei ole valittamista siinä, että alkuperäinen Pentaxin 18-55 mm pakettiobjektiivi maksaa vain 80 euroa enemmän. Siihen 120 euroa lisää, ja pakettiin kuuluu jo sekä 18-55 mm objektiivi että 55-200 mm telezoomobjektiivi. Kun kameraa ja objektiiveja käytännössä näkee myytävän vielä edullisemmin, on Pentax K-x kuin tikittävä hintapommi, jota kilpailijoiden on syytä pelätä.

Hankalat tarkennuspisteet

K-x:ssä on uusia, tehokkaita toimintoja, joita tässä hintaluokassa ei odottaisi. Kameran voi esimerkiksi asettaa kirjoittamaan tekijänoikeustiedot suoraan kuvan exif-tietoihin. Merkillepantavaa on myös se, että kamerassa on paras milloinkaan näkemämme HDRtoiminto, hintaluokkaan katsomatta. Kuva toki paranee aina käsittelemällä. HDR tulee sanoista High Dynamic Range, joka mahdollistaa käypien kuvien ottamisen äärimmäisissäkin kontrastiolosuhteissa. Pentax K-x ottaa Sony Alpha380:n tavoin automaattisesti kolme kuvaa nopeasti peräjälkeen. Välittömästi kuvauksen jälkeen kamera yhdistää ne 15 sekunnissa automaattisesti yhdeksi kuvaksi, jonka dynaaminen alue on hyvin laaja. Sen paremmin Canonin, Nikonin kuin Olympuksenkaan kameroissa ei ole tätä toimintoa.

On kamerassa heikkouksiakin. Sen mukana tulee neljä AA-paristoa, jotka ovat kyllä varsin kestäviä, mutta luvattuihin 1900 kuvaan päästään vain ilman salamaa, live viewiä tai muita paljon virtaa kuluttavia toimintoja. Uudet litiumparistot maksavat 20-30 euroa. Tavallisia halpoja alkaliparistoja käytettäessä päästään vain vaivaiseen 210 kuvaan, eikä Pentax edes takaa, että kaikki kamerassa toimii. Käytettäessä ladattavia AA-akkuja Pentax lupaa 640 kuvaa per lataus, mutta akut purkautuvat jatkuvasti, myös silloin kun kameraa ei käytetä. Vaatii lisäksi tarkkaavaisuutta työntää neljä AA-akkua kameraan oikein päin, koska ne menevät helposti myös väärin. Kilpailijoiden kameroihin akut voi työntää vain yhdellä tavalla.

Kennon puhdistus on yllättäen oletuksena pois päältä, mutta sen voi valikosta panna käynnistymään kun kamera pannaan päälle. Se heikentää akkukestoa.

Toinen akilleenkantapää on etsin. Se on pieni, pimeä eikä erityisen terävä tai kontrastikas, joten tarkennuksen tarkistaminen kysyy varsinkin heikossa valossa keskittymistä. Asiaa ei lainkaan auta se, että kamera ei kerro, minkä viidestä autofokuksen tarkennuspisteestä se on valinnut – se on todella onnetonta.

Lue loput testistä DIGI KUVA -lehdestä 2/2010

Ehkä sinua kiinnostaa...

Saat jännittävää sisältöä suoraan sähköpostiisi!