Terälehdet ja meikki ovat aitoja. Kuvan luominen oli haastavaa mutta kaiken vaivan arvoista.
Kun unkarilainen valokuvataiteilija Flora Borsi astui metroon eräänä aamuna vuonna 2014, kaikki näytti normaalilta. Metro oli täynnä ihmisiä, jotka istuivat ja seisoivat hiljaa omissa oloissaan. Useimmilla oli edessään aivan tavallinen päivä. Mutta ei Floralla. Hän kihisi innostuksesta avatessaan kannettavan tietokoneensa ja napsauttaessaan sähköpostitse saamaansa kuvaa. Kuva latautui piinallisen hitaasti metron huonon internetyhteyden vuoksi, mutta kun se vihdoin oli valmis, Flora ei voinut pidätellä reaktiotaan.
”Kiljuin riemusta. Kaikki tuijottivat minua tajuamatta, mikä minulle tuli. Olin niin onnellinen. Se oli yksi elämäni parhaista hetkistä. En kuitenkaan voinut kertoa kenellekään, miksi olin pakahtua onnesta, sillä olin allekirjoittanut salassapitosopimuksen”, kertoo Flora videopuhelun välityksellä.
Sähköposti oli Adobelta, ja kuva oli uusi aloitusnäyttö, jonka kaikki käyttäjät näkivät avatessaan maailman suurimman kuvankäsittelyohjelman Photoshopin. Ohjelma on myös Floran tärkein työskentelyalusta.
”Olen käyttänyt Photoshopia 11-vuotiaasta alkaen. Isä osti minulle tietokoneen kesällä 2004, jotta minulla olisi jotain tekemistä vanhempieni ollessa töissä. Pystyin pelaamaan koneella RollerCoaster Tycoonia tai pelleillä Photoshopilla. Pääsin muutamassa päivässä pelissä korkeimmalle tasolle, ja loppukesä kuluikin Photoshopin kanssa. Tietokone oli hidas ja aloitusnäyttö latautui monta minuuttia, ja muistan hyvin, kuinka mietin, miten mahtavaa olisi, jos aloitusnäytöllä olisi minun kuvani. Unelmani toteutui sitten kymmenen vuotta myöhemmin”, Flora muistelee.
Eräs Floran varhaisista valokuvista kysyy, oletko vapaampi, kun olet häkissä ja suojassa maailmalta, vai kun voit lentää vapaana.
Taisteli taiteensa puolesta
Floran visuaalinen lahjakkuus näkyi jo varhain. 7-vuotiaana hän voitti erään järjestön piirustuskilpailun, pääsi uutisiin ja sai järjestön puheenjohtajalta, Neuvostoliiton entiseltä presidentiltä Mihail Gorbatšovilta onnittelukirjeen. Florasta tuntui kuitenkin, ettei piirtäminen riittänyt hänelle.
”Photoshopilla pystyin paremmin toteuttamaan ideani. Siksi aloin valokuvata – saadakseni materiaalia, jota voin käsitellä Photoshopissa”, Flora kertoo.
Ensin hän lainasi isänsä kameraa, mutta 13-vuotiaana hän voitti oman kameran valokuvakilpailusta.
”Halusin vain alkaa heti kuvata niitä kuvia, joita päässäni oli, mutta isä sanoi, että minun piti ensin opetella kameran tekniikka. Hän opetti minulle kaiken valotuksesta, kennoista, objektiiveista ja kaikesta muusta.”
Aluksi Flora kuvasi pääasiassa sosiaalista mediaa varten, mutta kun hänellä todettiin 15-vuotiaana sydänsairaus, hänen työnsä sai uuden merkityksen.
”Päätin, että jos minulle tapahtuu jotain, haluan jättää jälkeni maailmaan. Silloin aloin tehdä omakuvia. Niiden avulla pystyin ikuistamaan ajatukseni, tunteeni ja kaiken, mitä mielessäni pyörii.”
Sen jälkeen asiat etenivät nopeasti. Muutamaa vuotta myöhemmin Floran nimi tunnettiin niin kotimaassa Unkarissa kuin ulkomaillakin. Hänen ”Time Travel” -sarjansa, jossa hän sijoitti oman omakuvansa idoliensa vanhoihin valokuviin, sai huomiota johtavissa kulttuurimedioissa ympäri maailmaa.
”Se oli menestyksekkäin vuoteni, mutta Unkarissa koin tulleeni vähätellyksi. Olin uutisissa ja minusta tuli kuuluisa, mutta useimmat unkarilaiset pitivät minua vain tyhmänä tyttönä, joka otti selfieitä. Minulle tuli tarve näyttää, että olin muutakin ja että minussa oli ainesta todelliseksi taiteilijaksi.”
Flora sääti viisi päivää valkotasapainoa, ISO-arvoa jne. sovittaakseen kuvansa ihailemansa surrealistin, Salvador Dalín vanhaan valokuvaan.
Flora alkoi opiskella Moholy-Nagy University of Art and Design -taidekoulussa Budapestissa mutta joutui taistelemaan säilyttääkseen taiteellisen identiteettinsä.
”Toisaalta olivat opettajien odotukset, toisaalta oma tyylini, jonka halusin säilyttää.
Monilla taiteilijoilla on omaperäinen visio, mutta lopputulos on samanlainen kuin kaikilla muilla. Ne olivat elämäni vaikeimmat vuodet. Näen niistä vieläkin painajaisia. Jos voisin valita uudelleen, valitsisin toisin. Mutta minuun kohdistui suuria paineita sekä itseni että ympäristön taholta”, sanoo Flora, joka suoritti kolmivuotisen kandidaattiohjelman viidessä vuodessa.
Kesken opintojen Adobe otti häneen yhteyttä ja kysyi, saisiko hänen yhtä kuvaansa käyttää Photoshopin aloitusnäytössä.
”Vastasin, että ehdottomasti. Olisin antanut sen heille ilmaiseksi, jos he olisivat pyytäneet. Se oli suuri kunnia. Kaikki kävi niin helposti. He olivat valinneet kuvan, koska pitivät tyylistäni, joten minun ei tarvinnut todistaa mitään tai yrittää olla jotain muuta kuin mitä olin.”
Vuonna 2019 Flora suunnitteli Adobelle logon. Hän yhdisti maalaustaiteen elementtejä kuvaan ilmentääkseen, että kyse on digitaalisten taiteilijoiden työkalusta.
Epävakaa persoonallisuus on lahja
Yhteistyö Adoben kanssa vahvisti Floran käsitystä itsestään taiteilijana ja antoi hänelle voimaa jatkaa omalla, itse valitsemallaan tiellä. Kuva, josta tuli Photoshopin aloitusnäyttö ja joka tavoitti miljoonia käyttäjiä, syntyi sattumalta, kun Flora improvisoi ilman selkeää ideaa aiheesta ja lopputuloksesta.
Useimmiten hänellä on kuitenkin selkeä käsitys siitä, miltä hän haluaa kuvan näyttävän, ennen kuin hän aloittaa.
”Ajatus syntyy, kun rentoudun ja mieleni on vapaa häiritsevistä ajatuksista. Se tulee alitajunnastani viimeistellyssä muodossa. Luon kuvan suoraan tuosta ideasta”, kertoo Flora, jonka työprosessi ja motiivit liittyvät läheisesti surrealistiseen taiteeseen, jota hän rakastaa suuresti.
”En aina tiedä kuvan merkitystä sitä luodessani, mutta usein vuosia myöhemmin ymmärrän, mistä kuvassa on kyse. Voin nähdä, mitä tapahtumia elämässäni se alitajuisesti symboloi. Näin teos on
minulle eräänlaista terapiaa.”
Kaksi vuotta sitten hänellä diagnosoitiin lievä epävakaa persoonallisuushäiriö, jolle on ominaista voimakkaat ja hyvin vaihtelevat tunteet.
”Moni pala loksahti paikoilleen diagnoosin myötä. Ymmärsin, miksi tunnen niin vahvasti. Miksi masennun tai innostun hiin helposti. Pidän sitä lahjana. Ilman sitä en pystyisi luomaan niitä kuvia, joita teen.”
Flora oli tavannut jonkun ja tunsi kukoistavansa kehossaan ja mielessään. Hän osti kukkia ja yhdisti ne useampiin valokuviin itsestään.
Kunnianosoitus Hasselbladilta
Kun idea on syntynyt, Flora alkaa suunnitella kuvan toteuttamista. Hän etsii rekvisiittaa askartelukaupoista ja käyttää tuntikausia meikkaamiseen ja valokuvan valmisteluun. Itse kuvaus on kuitenkin yleensä ohi hetkessä.
”Tiedän tarkalleen, mitä haluan, joten tarvitaan vain yksi onnistunut otos”, Flora sanoo. Toki se vaatii suurta keskittymistä.
“Ei tarvitse olla kuin milli pielessä, niin kasvoni ovat epätarkat”, sanoo Flora, joka kuvaa nykyään Hasselblad X2D 100C -kameralla.
“Olen käyttänyt manuaalitarkennusta siirryttyäni Hasselbladiin. Se on vaativampaa mutta sen arvoista. Kun kuva on tulostettava suurena, sillä on valtava merkitys, että kuva on kuvattu 100 megapikselillä keskiformaatin kameralla.”
Flora on työskennellyt tiiviisti yhteistyössä Hasselbladin kanssa vuodesta 2018. Vuonna 2021 hänet valittiin Hasselblad Heroineksi. Se on aloite, jossa nostetaan esiin merkittäviä naisvalokuvaajia.
”En voinut uskoa todeksi, kun he ottivat yhteyttä. Tunsin itseni huijariksi. En voinut millään olla sen arvoinen. Hasselblad oli saavuttamaton unelmani 15- tai 16-vuotiaasta asti. Kun näin Annie Leibovitzin kuvia, kysyin isältäni, mitä kameraa hän käytti. Hän vastasi, että Hasselbladia ja että meidän pitäisi myydä talomme, jotta meillä olisi siihen varaa.”
Kun kuva on otettu, on Photoshoptaian aika. Vaikka Floran muokkaustaidot ovat tasolla, josta useimmat ihmiset voivat vain uneksia, hän tekee mahdollisimman paljon todellisessa maailmassa ennen kuin on Photoshopin vuoro.
”Oikeilla maaleilla, hiusväreillä, höyhenillä ja meikeillä saa parhaan tuloksen, mutta se on myös stressaavaa, sillä mitään ei voi peruuttaa kuten Photoshopissa. Kun hiukset on leikattu lyhyiksi ja värjätty kirkkaan oranssiksi, ne pysyvät sellaisena pitkään”, hän nauraa.
Taidemaailman huipulla
Niitä harvoja tapauksia, joissa Flora ei käytä aitoja materiaaleja, on hänen suosittu Animeyed-sarjansa, jossa eläimen silmä on Floran silmän edessä ja hän muokkaa kasvonsa eläimen mukaan.
”Eläimet eivät ole oikeita. Se olisi väärin niitä kohtaan. Kuvat ovat kuvapankista, mutta sitten huonoresoluutioisten kuvien muokkaukseen ja korjailuun kuluu enemmän aikaa kuin koko muuhun prosessiin,” Flora kuvailee.
Idean kuviin Flora sai vuonna 2016 selfiestä, jossa hän oli koiransa kanssa.
”Katsoessani kuvaa tajusin, kuinka paljon muistutimme toisiamme. Koiran turkki oli samanvärinen kuin hiukseni, ja silmämme näyttivät samanlaisilta.”
Sarjasta on tullut Floran ehkä tunnetuin, ja se on hänen omien sanojensa mukaan kehittynyt paljon siitä, kun hän otti ensimmäiset kuvat kahdeksan vuotta sitten.
”’Black Swan’ on yksi parhaista koskaan luomistani kuvista. Se syntyi melkein itsestään. Idea oli alusta asti selvä, ja prosessi sujui saumattomasti. Ikään kuin korkeampi voima olisi ohjannut kättäni”, Flora kertoo.
Kuva voitti vuoden 2021 Firenzen biennaalin Open Call -valokuvauskilpailun. Flora kutsuttiin biennaaliin kunniavieraana, ja hänen teoksistaan järjestettiin siellä suuri näyttely.
”Kuviani oli raitiovaunujen kyljessä ja mainostauluissa ympäri Firenzeä. Minua kohdeltiin kuin tähteä, asuin älyttömän kalliissa hotellissa ja tapasin paljon ihmisiä, jotka olivat aidosti kiinnostuneita taiteestani. Joskus kun olen aivan alamaissa ja mietin, pystynkö jatkamaan, ajattelen tuota aikaa biennaalissa”, Flora sanoo.
Viime aikoina hän on kohdannut odottamattomia haasteita taiteilijana. Tekoäly on mahdollistanut sen, että hänen vuosikymmeniä kehittämäänsä tyyliä voidaan helposti jäljitellä.
”Tyylistäni on tullut prompti. Kuka tahansa voi kirjoittaa nimeni tekoälygeneraattoriin, ja tuloksena on kuva, joka näyttää täsmälleen minun taiteeltani. Se on pelottavaa. Moni on alkanut jäljitellä töitäni tekoälyllä, ja minusta tuntuu usein, ne kuvat ovat parempia kuin omani. Ne ovat täydellisempiä.” Flora on kuitenkin ymmärtänyt, että juuri täydellisyys on tekoälykuvien suuri heikkous.
”Ne ovat liian täydellisiä. En halua itse tehdä sellaisia. Haluan tehdä ihmisen luomia kuvia. Epätäydellisyytemme ansiosta me ihmiset voimme luoda taidetta, joka ilmentää todellista kauneutta ja sielua”, Flora sanoo, ennen kuin hän lopulta paljastaa seuraavan projektinsa – sarjan, jossa hän maalaa kasvoihinsa tunnettuja taideteoksia väliaikaisilla tatuoinneilla.
”Hermostuttaa melkoisesti, koska en tiedä, koska tatuoinnit häviävät ja voin taas näyttäytyä kadulla.”
Kunnianosoitus Picassolle ja ilmaus Floran vaihtelevista mielialoista. Kolmien kasvojen ja varjojen sovittaminen yhteen oli vaikeaa.