Pakkassää on valokuvaajalle varsinaista herkkua. Olipa maisema sitten paksujen nietosten peitossa taikka vain henkäyksenohuen huurteen koskettama, tarjoavat miinusasteet mahdollisuuden ottaa talvelta tuoksuvia kuvia – on siis suorastaan talvipakkasten ansiota, että silloin esiintyy epätavallisia ja kiehtovia näkymiä, jotka suorastaan vaativat tulla ikuistetuiksi. Tämän sivun alaosassa olemme esitelleet niistä muutamia.
Ei siis ole mitään syytä mennä talvikuukausiksi talviunille. Ulkona on kuvauskohteita läjäpäin – sekä perinteisiä, joita kuvataan joka vuosi, että suurenmoisia, joita et ole ennen kuvannut. Tarvitaanko muita syitä? Lumi muodostaa jättiläismäisen heijastimen, eikä valon riittävyydestä tarvitse huolehtia. Iltaisinkin on monin paikoin varsin kirkasta, koska myös katuvalot, ikkunat ja muu keinovalo heijastuvat lumesta.
Toinen etu on se, että aurinko paistaa koko päivän varsin alhaalta, eikä auringonvalon kovuuden, suuren kontrastin tai latteiden värien kanssa tarvitse painia. Kuvaukset kannattaa silti suunnitella aamunkoiton ja iltahämärän maille. Kun aurinko paistaa matalalta, on sen säteiden tunkeuduttava paksumpien ilmakerrosten läpi kuin paistaessaan suoraan päämme päältä. Se puolestaan mahdollistaa loisteliaiden auringonnousujen ja -laskujen kuvaamisen myös tähän vuodenaikaan.
Tarkenna yksityiskohtiin
Muista kiinnittää huomiota myös yksityiskohtiin, kun liikut luonnossa. Kaikkialta löytyy kuuraa lakastuneilla lehdillä, märistä oksista roikkuvia jääpuikkoja ja kylmien ikkunaruutujen jääkuvioita. Yksinkertaisimmillaan voit tutkia ja kuvata jäätyneen järven tai lätäkön pintaa ja sen rakennetta.
Huomaa että vastasatanut lumi voi hämätä kameraa. Kun käytetään automatiikkoja tai puoliautomatiikkoja, esim. Av-ohjelmaa, voi lumi jäädä harmaaksi, koska kamera uskoo, että valkoiset alueet ylivalottuvat. Silloin on kuvaajan puututtava asiaan käyttämällä valotuksenkorjausta. Se tehdään yleensä kuvakkeella +/- merkityllä painikkeella. Valitse kirkkaudesta riippuen +1 tai +2. Yleisesti ottaen valokuva kannattaa mielummin alivalottaa kuin ylivalottaa, mutta tämä nyrkkisääntö ei päde talvimaisemaan. Siinä on jopa parempi että lumi palaa hivenen verran puhki kuin jää tylsän harmaaksi.
Myös valkotasapainoautomatiikalla voi olla ongelmia lumen kanssa, varsingin auringon paistaessa kirkkaansiniseltä taivaalta. Sininen värivirhe vältetään säätämällä valkotasapainoksi 4000 K ja ottamalla testikuva, säätämällä uudelleen ja ottamalla jälleen uusi testikuva, kunnes löytyy asetus, jolla lumen väri on lähinnä valkoista.
Talvipakkanen panee niin kuvaajan kuin kalustonkin koville. Onneksi nykyään löytyy paljon objektiiveja ja kameroita, jotka on sääsuojattu. Muutenkin on olemassa helppoja ja edullisia tapoja suojata kalusto kylmältä.
Esimerkiksi kameran akunkestoa voidaan parantaa välttämällä mahdollisimman paljon näytön käyttämistä. Se voi tuntua hankalalta, varsinkin jos on tottunut katselemaan jatkuvasti histogrammia tai kuvia, mutta jos kamerassa on sähköinen etsin, näytön tiedot voidaan tavallisesti näyttää myös siinä, ja etsin kuluttaa vähemmän sähköä.
On myös harkittava, miten kameraa säilytetään, kun se tuodaan sisään kylmältä kuvausreissulta. Yhtäkkinen siirtyminen kylmästä lämpimään voi nimittäin tiivistää kosteutta objektiiviin ja kameraan, mikä voi vahingoittaa niitä. Pane siis aina kamera takaisin kameralaukkuun tai muovipussiin ja sulje ne tiukasti. Siellä kamera saa olla rauhassa, kunnes se on lämmennyt.
1. Kuura
Kylmä ja tyyni yö voi kääriä luonnon hienonhienon kuuran peittoon. Se on varsin tavallinen ilmiö talven alku- ja loppupuolella eikä vaadi kuin muutaman pakkasasteen. Kirkkaina öinä muodostunut kuura voi säilyä jopa useiden päivien ajan.
2. Merisavu
Todella kylmällä säällä meren tai järven pinta voi näyttää ikään kuin kiehuvan. Ilmiötä sanotaan merisavuksi. Se syntyy yleensä vasta alle 10 pakkasasteen lämpötiloissa. Lämpimämpää vettä haihtuu kylmään ja kuivaan ilmaan ja muodostaa savupylväitä, jotka voivat olla jopa metrin korkeita.
3. Jääpeite
Hyvin kylminä päivinä ja kovalla tuulella voit huomata, että laiturit, kaiteet, penkit ja muut rannalla olevat esineet peittyvät paksuun jäähän. Ilmiö syntyy kun ilman lämpötila laskee, mutta meren lämpötila on yhä niin korkea, ettei se jäädy. Kun aallot lyövät rantaan, muodostavat nopeasti kylmenevät roiskeet välittömästi panssarijäätä, josta saa usein erikoisia ja epätodellisen tuntuisia kuvia.
4. Ahtojää
Meriveden jäätyessä voivat jäälautat kasautua ahtojäiksi. Tuuli ajaa ja kasaa uiskentelkevat jäälautat yhteen. Eniten ahtojäätä syntyy sinne, minne tuuli puhaltaa, joten vallitsevien etelä- ja länsituulien vuoksi se on yleisintä Suomen rannikoilla ja Suomenlahden itäosassa.
5. Sivuauringot
Varsinkin talvella voi hyvällä onnella nähdä kaksi valoläikkää auringon molemmin puolin. Niin käy varsin harvoin, koska siihen vaaditaan mm. että pilvien lämpötila on noin -40 astetta, jolloin vesipisarat muuttuvat jääkiteiksi. Ilmiö voi näyttää valoläikiltä tai aurinkoa ympäröivältä kehältä siitä riippuen, missä asennossa jääkiteet ovat.
Valmistaudu talveen
Pakkanen vaikeuttaa kuvaamista monin tavoin. Siitä selvitään oikeanlaisilla varus-teilla ja tarvikkeilla.