Huijauskuvat ovat vallanneet Facebookin

Great Photography 🥰

Oletko törmännyt tähän saatetekstiin uskomattomissa kuvissa eläimistä, maisemista, yötaivaasta tai muusta vastaavasta? Silloin ne ovat suurella todennäköisyydellä huijausta. Kuva on luultavasti luotu tekoälyn avulla ja teksti on generoitu automaattisesti. Facebookissa vilisee nyt tälläistä sisältöä.

Voi olla vaikeaa päätellä, ovatko kuvat huijausta vai onko kyseessä aito valokuva todelliselta valokuvaajalta. Tekoälykuvilla on kuitenkin joitakin tyypillisiä piirteitä, joiden avulla ne voi tunnistaa. Kerromme niistä tässä jutussa.

Joissain tapauksissa kuvat ovat silminnähden epätodellisen näköisiä. Jos kuva on pehmeän retusoidun näköinen ja muistuttaa tietokoneanimaatiota, se on hyvin todennäköisesti luotu tekoälyllä.

Tekoälypohjaisista kuvageneraattoreista on tullut hyviä eläinten, maisemien ja luonnonilmiöiden luomisessa – niin hyviä, että joskus voi olla mahdotonta tunnistaa koneen kädenjälki. Kuvissa voi kuitenkin olla vihjeitä, jotka paljastavat, että kuva on keinotekoinen. Tekoäly ei nimittäin aina hallitse yksityiskohtia, kuten ihmisten tai eläinten sormien, kynsien tai edes raajojen lukumäärää. Tarkista, onko niitä oikea määrä ja katso ovatko muutkin yksityiskohdat oikein.

Monet huijauskuvat esittävät uskomattomia luonnonilmiöitä – revontulia, äärimmäisiä sääilmiöitä tai villin muotoisia tai värisiä maisemia. Niiden aitoutta voi olla vaikea arvioida, jos ei ole koskaan kokenut ilmiöitä omin silmin. Googlen kuvahaulla selviää usein, näyttävätkö ilmiöt todellisuudessa tällaisilta. Joissain tapauksissa huijauskuvia saattelee tekaistu tieteellinen selitys. Nopea Google-haku voi paljastaa, pitääkö selitys paikkansa.

Joissain tapauksissa kuvassa ei kuitenkaan ole mitään, mikä suoraan paljastaisi sen olevan tekoälyn luoma. Siitä voi silti tulla vahva epäilys.

Siinä tapauksessa kuvan voi ladata omalle tietokoneelle tai puhelimelle (painamalla kuvaa ja valitsemalla Lataa tai Tallenna kuva) ja analysoida sen tekoälytunnistimella. Internetistä löytyy useita erilaisia ilmaisia tunnistuspalveluita. DigiKUVAn toimituksella on ollut hyviä kokemuksia palvelusta AI or Not, jossa voi analysoida ilmaiseksi kymmenen kuvaa kuukaudessa.

Lue lisää tekoälykuvien tunnistuksesta täällä.

Voi myös olla tekijöitä, joilla ei ole suoraan tekemistä kuvan kanssa, jotka vihjaavat tekoälyn käytöstä.

Kun julkaistaan kuva sosiaalisessa mediassa, on hyvän tavan mukaista mainita kuvan ottaneen valokuvaajan nimi. Jos näin ei tehdä, se voi rikkoa tekijänoikeuksia ja aiheuttaa oikeudellisia seuraamuksia.

Jos valokuvaajaa ei mainita, se voi olla merkki siitä, että kuvan takana ei ole ihminen, vaan tekoäly.

Aika ajoin näkee, että kuvan ottajaksi nimetään joku valokuvaaja, mutta kuva näyttää tekoälyllä luodulta. Siinä tapauksessa voi tehdä haun nimellä ja katsoa, vastaako se oikeaa valokuvaajaa. Jos kyseisellä nimellä löytyy esimerkiksi Instagram-profiili ja kuvia, jotka muistuttavat julkaistua kuvaa, se on luultavasti tältä valokuvaajalta. Jos valokuvaajaa ei löydy tai hänen muut kuvansa eivät muistuta tätä, on todennäköisesti kyse huijauksesta.

On ollut myös tapauksia, että olemme huomanneet valokuvaajan nimi puuttuvan, mutta kuvan on sanottu olevan "National Geographic Award Winning photograph of the year". Nopea vilkaisu National Geographicin kotisivuille kuitenkin paljasti, että se ei ollut totta.

Monet huijauskuvista tulevat automatisoiduilta tileiltä eli boteilta. Yksi merkki automaatiosta on geneeriset tekstit kuvien saatteena.

Teksti "Great Photography" näkyy todella monissa julkaisuissa, joissa on huijauskuvia. Teksti ei kerro lainkaan, mitä kuvassa näkyy ja sitä voi siksi käyttää minkä tahansa kuvan yhteydessä. Näin automatisoitu tili voi helposti julkaista kuvia tasaisena virtana ilman ihmisen väliintuloa. Monissa profiileissa voi nähdä, että kuvia julkaistaan säännöllisin aikavälein, esimerkiksi tunnin välein.

Harva huijaus luodaan vailla jonkin hyödyn tavoittelua. Ensi alkuun uskomattomien kuvien tavoitteena on kerätä tykkäyksiä, kommetteja ja seuraajia. Mitä enemmän niitä tulee, sitä laajemmalle sisältö leviää Facebookissa, jonka algorytmit on rakennettu palkitsemaan runsas vuorovaikutus suurella yleisöllä. Kun tietty volyymi saavutetaan, huijauskuvat päätyvät niidenkin silmille, jotka eivät niitä koskaan ole pyytäneet.

Huomio itsessään ei kuitenkaan ole lopullinen tavoite. Se on vain väline houkutella Facebook-käyttäjät klikkaamaan linkkejä kotisivuille, joilla yritetään tavalla tai toisella saada heistä rahaa. Se voi tapahtua verkkokauppojen kautta, joissa myydään tekoälykuvia tai muita kyseenalaisia digitaalisia palveluita.

Huijauskuvia spämmäävät bottitilit ovat lisääntyneet viime aikoina, ja kehitys vaikuttaa jatkuvan edelleen samansuuntaisena. Facebook ei poista sisältöä ellei se ole suoraan loukkaavaa, faktantarkistus on vähenemässä ja vaikka tekoälytunnistin on otettu käyttöön, se tepsii harvoin. Koska palvelu palkitsee sisältöä, jonka kanssa vuorovaikutetaan paljon, tulee huomiota herättävän tekoälysisällön määrä jatkossa vain kasvamaan käyttäjien syötteissä.

Näkymät ovat synkät niille, jotka todella tekevät "Great Photography". Taistelu huomiosta tekoälyllä luotujen huijauskuvien kanssa, jotka voidaan generoida ja tuupata nettiin sekunnin murto-osassa, vaikuttaa tuhoon tuomitulta.

Toistaiseksi trendi näyttää rajoittuvan lähinnä Facebookiin. Tekoäly ei ole vielä tulvinut samassa määrin valokuvausystävällisempiin palveluihin, kuten Instagramiin ja 500px:ään.