Ikuista uudenvuoden räjähtävät värit

Uudenvuoden ilotulituksista on helppo saada upeita kuvia, jos osaa oikean tekniikan. Suljinaika, ISO-herkkyys ja kuvanvakautus oltava hallinnassa, jotta räjähdykset saa ikuistettua kaikessa loistossaan. Aika ilotulitusten ikuistamiseen on kuitenkin lyhyt.

Voit käyttää etualana rakennuksia, kuten tässä Tukholmassa otetussa kuvassa.

I lotulitteita saa uutenavuotena ­ampua vain aattoiltana iltakuuden ja aamukahden välisenä aikana, minkä lisäksi monet kaupungit kieltävät niiden käytön ydinkeskustassa. Jos siis tahtoo kuvata näitä väriräjähdyksiä uutenavuotena, aika ja paikat siihen ovat rajatut, eikä niiden kuvaamista ole mahdollista harjoitella edellisinä päivinä. Siksi on oltava tavallista valmistautuneempi.

Näyttävien ilotulituskuvien ottaminen ei ole vaikeaa, mutta siihen ­käytettävä tekniikka saattaa tuntua epäintuitiiviselta. Raketin räjähdystä ei nimittäin pidäkään jähmettää sekunnin murto-osan suljinajalla, vaan pidentää suljinaikaa, jotta ilotulitukset ehtivät rauhasssa avautua täyteen loistoonsa.

Selkeimmät kuvat saa, kun aloittaa kuvaamisen heti ilotulituksen alettua, sillä rakettien ruuti tuottaa savua, joka sakenee sitä mukaa, kun niitä ammutaan lisää taivaalle. Se voi tehdä yön pimeydestä hieman sumean.

Älä odota keskiyöhön

Mikäli joku ottaa varaslähdön ja ampuu raketteja jo sinisen hetken aikaan, voi niistäkin saada aivan hyviä kuvia. Parhaat tulokset saa kuitenkin, kun raketit kohoavat pimeälle taivaalle, jolloin väri­räjähdykset ja valojuovat erottuvat selvästi tummaa taustaa vasten.

Yksi suurimmista haasteista ilotulituksia kuvattaessa on oma sijainti. Ellei ole itse järjestänyt ilotulituksia ja tiedä tarkalleen, mistä raketit laukaistaan ja missä päin taivasta ne räjähtävät, optimaalisen sijainnin löytäminen voi vaatia jalkatyötä.

Kaupungissa voi olla vaikeaa saada ilotulituksia tähtäimeen, kun korkeat ­raken­nukset peittävät ne näkyvistä. Tähän auttaa korkealla sijaitseva näköalapaikka, ­kuten kattoikkuna tai -terassi. On kuitenkin oltava hyvin varovainen, jos kuvaa ilotulitusten korkeudella ja on vaarana, että ne räjähtävät lähietäisyydellä. Vaihtoehtoisesti voi siirtyä avoimemmalle paikalle tai veden äärelle.

Etsi kuvan etualalle jotakin kiinnostavaa tasapainoksi, ettei ainoastaan taivaalla tapahtuisi jotakin. Se voi olla esimerkiksi tori, veden heijastukset satama-altaassa tai iloisten katsojien ­siluetit aukion laidalla.

Muista jättää kuvan yläosaan tilaa kaikkein korkeimmalle kohoaville ilotulitteille. Tämä onnistuu helposti kääntämällä kameraa 90 astetta ja kuvaamalla muotokuvatilassa

Liikkuvat ihmiset sumenevat pitkän suljin­ajan takia. Se voi luoda hienon efektin.

Tärähtämättömiä räjähdyksiä

Ilotulitusten kuvaaminen ei onneksi vaadi kameralta mitään erityistä. Mikä tahansa kohtuullisen laadukas malli riittää mainiosti.

Myös useimmat objektiivit soveltuvat tehtävään, jopa tavallinen kittiobjektiivi voi olla hyvä valinta. Noin 20–60 mm:n polttovälialueen lyhyemmässä päässä voi ottaa laajakuvia, joissa näkyy uudenvuoden räiskettä tai lavea kaupunki­näkymä, ja pidemmässä päässä pääsee lähemmäs ilotulituksia. Jos taas haluaa eristää yksittäisen räjähdyksen, tarvitaan yleensä vielä pidempi poltto­väli, joten pakkaa mukaan myös tele­objektiivi, jos haluat saada lähikuvia väriräjähdyksistä.

Teleobjektiivilla on ­mahdollista kuvata yksittäis­ten ­rakettien ­räjähdyksiä läheltä.

Jalusta on tässä välttämätön, jotta kamera pysyy täysin paikallaan valotuksen ajan. Poista kuvanvakautus käytöstä, sillä muuten se saattaa korjata väärin ja sumentaa kuvan.

Venytä valojälkiä suljinajalla

Kameran automatiikka ei mittaa tarkasti pimeässä, joten on suuri riski, että ilotulitusten valo saa kameran alivalottamaan ympäristön. Käytä siis käsisäätöjä.

Aukko F8.0 on hyvä lähtökohta. Tele­objektiivilla F11 on kuitenkin parempi, koska syväterävyys on pienempi pitkillä polttoväleillä. Aseta ISO-arvoksi 100. Parhaat suljinajat ovat tyypillisesti viidestä kymmeneen sekuntia.

Useimmat raketit palavat loppuun kymmenessä sekunnissa, joten pidemmistä suljin­ajoista on hyötyä vain, jos raketteja on tulossa useampia peräjälkeen.

Kameran automaattitarkennus ei pysty tarkentamaan ilotulitukseen pimeässä, joten tarkenna etukäteen esimerkiksi etualalla olevaan rakennukseen tai muuhun. Vaihda sitten käsitarkennukseen, jotta se ei muutu.

On tärkeää, ettei laukaisimen painaminen tärisytä kameraa. Tämän voi välttää käyttämällä kameran itselaukaisinta. Valitse kahden sekunnin viive, koska on helpompi ennakoida oikea hetki kahta kuin viittä tai kymmentä ­sekuntia ennen. Käynnistä kuvaus, kun kuulet pamauksen, jotta vältät itse räjäh­dyksen, joka voi ylivalottaa kuvan.

Usein parempi tapa on kuitenkin käyttää kaukolaukaisinta, jolla voi laukaista kameran sillä sekunnilla, jolloin kuvan haluaa ottaa. Silloin ei tarvitse ennakoida itselaukaisimen viivettä.

Jos käytät kaukolaukaisinta, voit käyttää Bulb-tilaa sen sijaan, että asettaisit kiinteän valotusajan. Bulb-tilassa ­suljin pysyy auki laukaisimen ensimmäisen ja toisen painalluksen välisen ajan. Paina kaukolaukaisinta, kun kuulet pamauksen, ja toisen kerran, kun ilotulite sammuu. Näin voit sovittaa valo­tuksen tismalleen siihen ilotulitteeseen, jonka haluat ikuistaa.

Bulb on tyypillisesti merkitty kameran tilanvalitsimeen B:llä. Jos kamerassasi ei ole Bulb-toimintoa, valitse manuaalinen kuvaustila M ja pyöritä suljinajan valintapyörää, kunnes ylität 30 tai 60 sekunnin suljinajan. Tällöin Bulb-tila aktivoituu.

Todella pitkät valoviivat saadaan aikaan 5–10 sekunnin suljinajoilla.