• Oma sivu
  • Tallennetut artikkelit
    • Valokuvaus
    Näin metsä...

    Näin metsästät kameralla yön eläimet

    Kun aurinko laskee, luonnossa alkaa aivan uudenlainen elämä. Lähde kameran kanssa yövuoroon ja ota upeita kuvia eläimistä. Tässä artikkelissa kerromme, miten se onnistuu.

    Teksti —
    Rasmus Elm
    -
    2. toukokuuta 2025

    Ilta-aikaan kettu lähtee ­kolostaan etsimään ­ruokaa, ja silloin on hyvä tilaisuus saada siitä loistavia kuvia.

    © Julie Skiveren Andersen

    Valoisat kesäyöt ovat takanapäin, mutta se ei tarkoita, että kuvaaminen pitäisi lopettaa yöllä ulkona. Päinvastoin, kuvattavaa kyllä löytyy, sillä monet eläimet uskaltautuvat liikkeelle vasta pimeän turvin.

    Meidän leveysasteillamme on monia eläinlajeja, jotka ovat aktiivisia pääasiassa iltahämärästä auringonnousuun asti.

    Pieni panostus riittää

    Onnistuneiden kuvien saaminen yön eläimistä asettaa tiettyjä vaatimuksia kuvaustekniikalle ja -välineille, ja lisäksi tarvitaan huolellista valmistautumista. Ei kuitenkaan kannata pelästyä, sillä alkuun pääsee silti suhteellisen helposti ja edullisesti.

    Tässä artikkelissa kerromme, ­miten voit onnistua vähässäkin valossa. Pyysimme myös neuvoja palkitulta luontokuvaajalta Julie Skiverenilta, jolla on vuosien kokemus villieläinten kuvaamisesta pimeän aikaan, ja hän jakoi auliisti asiantuntijan vinkkejä.

    Sisältökatsaus

    Löydä eläimet

    Jotta eläimiä voi kuvata, ne on ensin löydettävä. Syys- ja talvikuukaudet tarjoavat hyvät olosuhteet eläinten jäljittämiseen. Maastossa on helpompi liikkua, kun ei ole korkeaa ruohoa ja tiheää kasvillisuutta, ja eläinten omat polut ja muut kulkureitit erottuvat selvemmin, sillä märässä tai lumisessa maastossa eläinten jälkiä on helppo seurata.

    Saukko alkaa liikkua pääasiassa iltahämärän aikaan, jolloin sen voi nähdä uivan ulos pensaiden ja puiden alla olevasta tai puron rantaan kaivetusta kolostaan.

    © Julie Skiveren Andersen

    Kannattaa käydä jo päivänvalossa kävelyllä mahdollisella kuvausalueella, olipa se sitten metsä, kaupungin viher­alue tai vaikka oma takapiha, jossa saattaa usein nähdä kettuja ja siilejä. Etsi eläinten jälkiä ja mahdollisia piilopaikkoja. Valokuvaaja ja yöeläinten asiantuntija Julie Skiveren kertoo:

    ”Tuore multa mäyränkolon edustalla syksyllä on merkki aktiivisuudesta. Mäyrä kaivaa maata taakseen ja tekee siten kolonsa eteen uurteen, kun taas kettu viskoo maata ympäriinsä, jolloin kolon edusta jää tasaiseksi. Ketut saattavat kuitenkin pesiä vanhoissa mäyränkoloissa, joten kolon asukki voi joskus yllättää.”

    Tarkkaile vanhoja lehtipuita, joissa on koloja, sillä lehto­pöllöt nukkuvat sellaisissa päivisin.

    © Julie Skiveren Andersen

    Kun piilopaikka on löytynyt, voit seurata sitä riistakameralla ja saada kokonaiskuvan eläimen yöllisistä liikkeistä.

    Etsi myös korvillasi

    Myös äänet auttavat kuvattavien jäljille. Ketut parittelevat tammikuun lopusta helmikuun alkuun, jolloin voi kuulla niiden paritteluhuutoja, ja yöllisessä metsässä voi kuulla pöllöjen huhuilua.

    Peilaa maastoa hitaasti tarkalla mikrofonilla, joka vahvistaa aina kulloisestakin suunnasta tulevia ääniä. Sen avulla voit löytää helpommin esimerkiksi pöllöjen kolopuut.

    Mäyrän kolo on usein mäkisessä maastossa, jossa on helppo kaivautua pienten nyppylöiden alle.

    © Julie Skiveren Andersen

    Käytä kameraa

    Kun olet paikallistanut eläimen asuinpaikan, on aika lähteä kuvaamaan. Julie Skiveren suosittelee, että kohteeseen saavutaan jo muutama tunti ennen auringonlaskua, jotta on aikaa etsiä hyvä paikka ja asettua varusteineen aloilleen.

    ”Ketuilla ja peuroilla on tarkka haju­aisti, joten asetu tuulta vastaan, sillä muuten hajusi kulkeutuu eläimen suuntaan ja pelästyttää sen”, hän neuvoo.

    Ahman voi houkutella esiin viemällä munia, toukkia ja marjojla pesän lähelle niin, että saat eläimen hyvin kuvaan, kun se tulee syömään.

    Hae sellainen kuvakulma, josta näet eläimen hyvin ja jossa sen takana on hieman tilaa, jotta saat sumean taustan korostamaan eläintä. Tee asetukset kameraan valmiiksi, sillä oikealla hetkellä kuvien ottamisen on käytävä nopeasti.

    Eläinten houkuttelemiseksi niille voi laittaa esille ruokaa. Mäyrille Skiveren suosittelee maapähkinöitä, ja kettuja hän on saanut kuvattua asetettuaan niille tarjolle maanteiltä haaskoja

    Lehtopöllöt lähtevät liikkeelle hieman ennen pimeän tuloa, jolloin niistä voi saada hienoja kuvia. Ne alkavat kuitenkin yleensä metsästää vasta yöllä.

    Tässä kameraa käytettiin äärirajoilla, jotta valo saatiin riittämään hämärässä: ISO-arvo on peräti 8000 ja suljinaika 1/100 sekuntia. Tuloksena on silti hieno terävä kuva, kun eläimet on kuvattu rauhallisella hetkellä.

    © Julie Skiveren Andersen

    Taistelu aikaa vastaan

    Kuva pitää tarkentaa eläimen silmään. Valitse siis automaattitarkennus pienellä tarkennusalueella, ellei kamerassa ole erityistä eläinkuvaustoimintoa. Kasvata ISO-arvoa sitä mukaa kuin valo heikkenee. Sen mahdollisesti aiheuttamaa kohinaa on helpompi poistaa kuvankäsittelyssä kuin hitaasta suljinajasta johtuvaa epätarkkuutta.

    Rakenna kuvausansa

    Talvella mahdollisuudet saada hyviä kuvia yöeläimistä ovat vähäisemmät kuin kesällä, sillä yöt muuttuvat nopeasti niin pimeiksi, ettei luonnonvalo enää riitä kuvaamiseen.

    Voimakkaan taskulampun ja salamavalon kanssa liikkumisessa on suuri riski, että eläimet säikähtävät, ja se on eettisesti kyseenalaista, sillä häikäisemällä eläimiä voi haitata niiden kykyä metsästää. Tämä koskee erityisesti pöllöjä, sillä mäyrät ja ketut luottavat näön sijaan pääasiassa haju- ja kuuloaistiinsa.

    Paljon eläinystävällisempää on rakentaa ”kuvausansa”, ikään kuin laadukkaista osista rakennettu riistakamera, joka ottaa kuvia automaattisesti.

    Otoksia ohimennen

    Sijoita kuvausansa alueelle, jossa tiedät yöeläinten liikkuvan. Se voi olla omalla takapihallasi tai läheisellä luontoalueella, mutta muista, että kaikenlaisten automaattisten kameroiden sijoittamiseen tarvitaan aina maanomistajan lupa.

    Kuvausansa sopii erinomaisesti mäyrille, jotka tulevat talviaikaan ulos vasta, kun on täysin pimeää.

    © Julie Skiveren Andersen

    Kuvausansassa on kamera, salama ja liiketunnistin vedenpitävissä koteloissa. Sellaisia voi ostaa valmiina, mutta kuvaus­ansa on myös suhteellisen helppo rakentaa itse edullisista mate­riaaleista. Alla on esitelty Julie Skiverenin itse rakentama yksinkertainen kuvausansa.

    Yksinkertainen kuvausansa

    Kun eläin ohittaa tunnistimen, kamera saa signaalin, joka aktivoi salaman ja laukaisimen. Se tapahtuu pienellä viiveellä, joten aseta tunnistin niin, että se havaitsee eläimen jo hieman ennen kuin eläin on kameran kohdalla. Voit tarvittaessa asettaa kameran kohdalle ruokaa, jotta eläin pysähtyisi siihen.

    Hyvä lähtökohta on suunnata salama oletettuun kohteeseen vinosti sivulta. Tasaisen valaistuksen ilman voimakkaita varjoja saa aikaan käyttämällä kahta salamaa, jotka valaisevat eläimen vastakkaisilta puolilta.

    ”Testaan salamaa hämärässä ja säädän sen niin, että se antaa riittävästi valoa mutta ei sokaise eläimiä. Tarkennan manuaalisesti kohtaan, jossa odotan eläimen olevan, ja valitsen aukon F8.0, jotta suurin osa kuva-alasta tulee teräväksi. Suljinaika on 1/250 sekuntia ja ISO automaattinen”, Skiveren kertoo.

    Muuten vaikeasti kuvattavat näädät voi ikuistaa kuvausansan avulla niiden liikkuessa ja metsästäessä yöllä.

    © Julie Skiveren Andersen