Näin saat somia kuvia sumussa ja usvassa

Sumu ei tavallisesti houkuta ulkoilemaan, mutta valokuvaajana olisi sääli jättää sen tarjoamat upeat kuvausmahdollisuudet käyttämättä. Utuinen ilma voi luoda ainutlaatuisen tunnelman ja valon.

Usva on kuitenkin ohimenevä sääilmiö, joka voi hävitä yhtä nopeasti kuin se ilmestyykin. Siksi on tärkeää lähteä liikkeelle heti, sillä sekuntiakaan ei ole hukattavana, jos tahtoo saada hyviä kuvia.

Otimme tavoitteeksi saada mahdollisimman monta hyvää kuvaa sumusta. Kannustimeksi asetimme tunnin ajastimen. Kun aika loppuisi, päättyisi myös kuvaaminen. Siksi oli ratkaisevan tärkeää käyttää joka sekunti.

Sumun löytäminen osoittautui odotettua haastavammaksi. Tutustuimme sumun syntyyn tarvittaviin sääolosuhteisiin, mutta vaikka ne vaikuttivat otolliselta, ei usvaa näkynyt. Sen sijaan saimme sadetta, liian korkealla lipuvia hahtuvia tai kosteutta ilman sumua.

Varhain eräänä aamuna sumu laskeutui lopulta sakeana lähialueen ylle. Kameralaukkumme oli pakattu ja valmiina lähtöön, joten nappasimme sen mukaan ja suuntasimme läheiseen puistoon.

Laukussa oli jalusta ja kaksi kameraa, joista yhdessä oli tavallinen zoom-objektiivi 24–80 mm:n polttovälillä. Toisessa kamerassa vaihtelimme laajakulmaobjektiivin ja telezoom-objektiivin välillä, jonka suurin polttoväli oli 320 mm.

Aurinko ei ollut vielä noussut, kun lähdimme polkupyörillä liikkeelle. Kaupungin katuja verhosi paksu sumu, joka sumensi autojen ajovalot ja katuvalot pehmeiksi ympyröiksi. Se oli komea näky, kuin dystooppisesta tieteiselokuvasta.

Jo ensimmäisiä kuvia ottaessa huomasimme, että automaattitarkennuksella oli vaikeuksia löytää jotain, mihin tarkentaa, joten siirryimme käsitarkennukseen. Käyttämällä Focus Peaking -toimintoa saimme etsimessä näkyvien punaisten merkkien avulla käsityksen siitä, mitkä kohdat olivat teräviä. Näin saimme tarkennuksen jokseenkin hallintaan. Tällaisessa säässä kaikki on kuitenkin jossain määrin sumeaa, joten tarkennuksen ei tarvitse olla yhtä tarkka kuin tavallisesti.

Asetimme myös valkotasapainon käsin automaatin suosittelemaa arvoa pienemmäksi. Tuloksena oli viileän sinertävä sävy, joka sopi varhaisaamun tunnelmaan. Sumukuvista voi tulla ankean rusehtavaa katseltavaa, jos värit lämpenevät liikaa, joten valkotasapainon säätäminen kannattaa. Jos kuvat tallentaa raakamuodossa, voi kokeilla rohkeasti eri asetuksia, sillä valkotasapainoa muokata helposti kuvankäsittelyssä.

Asetimme ISO-arvon mahdollisimman pieneksi, mikä oli meidän kamerassamme 64. Monissa kameroissa pienin ISO on 100, mistä on hyvä lähteä. Pieni ISO auttaa välttämään kohinaa ja mahdollistaa pidempien suljinaikojen käyttämisen, mikä lisää sumun valoa hajottavaa vaikutusta. Kuvaa vain vakaalla kädellä tärähtäneiden kuvien välttämiseksi.

Lyhyen pyörämatkan jälkeen saavuimme puistoon. Sisäänkäynnillä meitä tervehti niin sankka sumu, että se muodosti lähes läpinäkymättömän seinämän. Tämä oli hyvä merkki. Otimme kuvan portista ja käytimme kohteen symmetriseen sommitteluun kameran ruudukkotoimintoa. Jälkieditoinnissa himmensimme pysäköityjen polkupyörien värejä rauhoittaaksemme kuvaa.

Astuimme sisään puistoon ja kävelimme kohti jokea, jonka yli kulki kaunis silta. Polvistuimme kuvaamaan tunnelmallista näkymää, mutta tässä sumu teki kohteesta hieman lattean ja yksiulotteisen. Lisätäksemme kuvaan syvyyttä ja väriä otimme etualalle mukaan keltaisia kukkia. Asetimme aukon maksimiin F2.8, jotta kukat sumentuivat ja silta pysyi kuvan pääkohteena.

Tässä kohtaa oli kulunut jo puoli tuntia, joten jatkoimme kävelyä sillan yli ja alas joen mutkaan, jonka vastarannalla olevaan pieneen siltaan oli kiinnitetty viehättävä vanha kiinalaistyylinen vene.

Parvi harmaasorsia nautti hiljaisesta aamusta, jossa vain aamuvirkuimmat lenkkeilijät ja valokuvaajat saattoivat häiritä niitä. Sorsien uiskentelu piirsi veteen teräviä vanoja, jotka muodostivat kovan kontrastin tyynelle, sumuiselle maisemalle. Niinpä otimme jalustan käyttöön.

Kun kamera oli kiinni jalustassa, pystyimme silottamaan vedenpinnan pitkällä suljinajalla. Tätä varten oli pienennettävä aukkoa, sillä muuten kuva olisi ylivalottunut. Aluksi asetimme aukoksi F22 ja suljinajaksi aluksi 1,3 sekuntia, mutta tällöin leikkivät sorsat jäivät sumeiksi, joten jouduimme lyhentämään suljinajan 0,5 sekuntiin. Tuloksena oli ilmeeltään tyyni kuva, ja hidas suljinaika auttoi korostamaan sumun valoa hajottavaa vaikutusta.

Vaikka aikaa oli vähän, päätimme viipyä idyllisessä maisemassa. Otimme esiin toisen kameran ja lisäsimme siihen laajakulmaobjektiivin, jotta saisimme enemmän maisemaa mukaan kuvaan. Tällä objektiivilla sumu ei kuitenkaan erottunut yhtä hyvin. Niinpä kokeilimme vaihtaa teleobjektiiviin. Vaihdon aikana pidimme kameran alassuin ja kiinnitimme uuden objektiivin nopeasti paikalleen, jotta kuvakenno olisi mahdollisimman vähän aikaa avoimena. Sumuisella säällä on melko suuri riski, että kennolle joutuu kosteutta, joka voi vahingoittaa sitä ja heikentää kameran kuvanlaatua.

Teleobjektiivin kanssa tulos oli täysin erilainen. Kun zoomasimme yli 215 mm:n polttoväliin, sumu näkyi paljon selvemmin. Teleobjektiivin supistama kuvakulma toi sumun esiin todella hienosti.

Tämän jälkeen jatkoimme matkaa syvemmälle puistoon, joka kylpi hiljalleen voimistuvassa, mutta edelleen hyvin hajanaisessa valossa. Se oli kameralle koettelemus. Sumea maisema huijasi valotusmittaria ylivalottamaan. Jouduimme nostamaan valotuksen korjauksen 0:sta 0,7:ään. Siitä huolimatta saimme useita ylivalottuneita kuvia, joissa kirkkaimpien alueiden yksityiskohdat olivat palaneet puhki. Himmensimme valotusta edelleen. Tämä teki kuvista hieman liian tummia, mutta tämä oli parempi kuin ylivalottuneet kuvat. Valotusta on kuitenkin helppoa muokata jälkikäteen niin, että yksityiskohdat säilyvät sekä tummilla että vaaleilla alueilla.

Kun tunti oli päättymäisillään, suuntasimme kohti uloskäyntiä. Matkalla ulos otimme vielä muutaman kuvan puiston portista, mutta tällä kertaa sisäpuolelta. Valotus oli hyvä, ja nyt auringon kultaama sumu näytti tiheältä, mitä edesauttoi teleobjektiivimme pitkä polttoväli.

Viimeiset sekuntien tikittäessa poistuimme puistosta kiitollisina siitä, että sään jumalat olivat suoneet meille tunnin upeaa sumua. Lisäksi valokuvausretki toimi muistutuksena siitä, miten ainutlaatuisia valokuvausmahdollisuuksia voikaan saada, kun uskaltaa ulos sumuun tutkimaan sitä kameran kanssa.