Tyylikkäät katukuvat – näin otat niitä itse | digi-kuva.fi

Kun kaupunkia kuvaa oikeasta kulmasta, siitä voi nostaa esiin järjestystä, harmoniaa ja rakennetta. Sukelsimme kaupungin vilinään näyttääksemme, kuinka sommittelulla, valotuksella ja uudella kuvankäsittelytekniikalla voi luoda fantastisia kuvia.

Kaupungista voi kuitenkin saada tyylikkäitä ja jäsenneltyjäkin valokuvia, sillä kaoottisen pinnan alta löytyy järjestystä ja rakennetta. Kun ne tuodaan näkyviin kuvassa, tulokset voi olla vaikuttavia. Tämä tavoitteena lähdimme kameran kanssa kaupungille. Meillä oli käytössä suhteellisen uusi FujiFilm GFX100RF – kompaktikamera, jossa on kiinteä 28 mm:n objektiivi ja suuri keskikokoon kenno 102 megapikselillä.
Se tarjoaa upean määrän raaka-ainetta, jota voi rajata ja muokata lähes rajattomasti. Vähemmälläkin pärjää toki oikein hyvin, ja useimmat kamerat sopivat tähän tarkoitukseen. Suhteellisen kompakti koko on kuitenkin eduksi, jotta kamera on helppo ottaa mukaan eikä herätä liikaa huomiota.

Yksinkertaiset muodot luovat rauhaa ja auttavat katsojaa orientoitumaan kuvaan. Kiinnostavien kohteiden löytäminen edellyttää, että kiinnittää huomiota valokuvauksellisiin rakenteisiin. Etsi kaupungin linjoista ja muodoista rakentuvia mielenkiintoisia kuvioita. Se vaatii hieman opettelua, mutta kun tähän tottuu, voi olla vaikeaa olla huomaamatta kiinnostavia kohteita. Tiet, johdot ja portaat muodostavat selkeitä linjoja, kun taas rakennukset, sillat ja tunnelit antavat yksinkertaisia muotoja. Nämä ovat vahvojen sommitelmien rakennuspalikoita.

Saat eniten irti ajastasi, jos suunnittelet joitain aiheita etukäteen. Ennen lähtöä panimme muistiin joitain potentiaalisia paikkoja kaupungissa ja katsoimme Instagramista, missä muut valokuvaajat olivat ottaneet tyylikkäitä kuvia. Se voi auttaa alkuun. Voit vaikka suunnitella reitin ja jättää kohteiden välille vapaata tutkimusmatkailua, joka antaa tilaa spontaaneille otoksille.
Kaupunki on kaoottisin silmien korkeudelta katsottuna. Kun kameran kääntää ylös, ihmiset, kyltit ja ajoneuvot katoavat ja rakennusten katot, sähköjohdot ja taivas tulevat näkyviin ja antavat aineksia yksinkertaisiin, rauhallisiin kuviin. Näimme, että johdot asettuivat kauniisti linjaan lasirakennuksen katon ja kävelysillan metallipalkkien kanssa. Sillalla seisoi kaksi ihmistä, mikä antoi samaistuttavan kiintopisteen. Kirkas taivas heidän takanaan tummensi heidät silueteiksi vailla turhia yksityiskohtia, jotka olisivat voineet rikkoa kuvan minimalistista tyyliä.
Omien jalkojen alta voi myös löytyä vaikuttavia aiheita. Metroasema on suoranainen valokuvaajan paratiisi, sillä valtavat maanalaiset tilat on usein rakennettu tiukan symmetrisesti.
Saadaksemme symmetrian vangittua asetuimme lattialle kahden vastakkaisen liukuporrasryhmän väliin.

Jotta koko kuva olisi terävä, käytimme aukkoa F8.0. Suljinajalla 1/250 sekunti pystyimme kuvaamaan käsivaralta vailla riskiä kuvan tärähtämisestä. Metroaseman rajallisen valon vuoksi jouduimme käyttämään suhteellisen koskeaa ISO-arvoa 6400. Se aiheutti hieman kohinaa, mutta sen kanssa pystyi elämään. Suurin haaste oli saada värit kohdilleen. Kameran automatiikalla on usein vaikeuksia osua oikeaan valkotasapainoon, kun kuvataan sisätiloissa keinovalossa. Sitä on säädettävä käsin tai muokattava myöhemmin kuvankäsittelyssä, kuten me teimme. Jos aiot muokata kuvia jälkikäteen, muista kuvata raakamuodossa, jotta saat täydet muokkausmahdollisuudet.

Auringon paistaessa kaupunkikuvat saavat lisäulottuvuuden, kun varjot voimistuvat ja pitenevät. Ne piirtävät linjoja ja vahvistavat ääriviivoja niin, että kadut saavat aivan erilaisen ilmeen kuin harmaalla säällä. Viimeiset pari tuntia ennen auringonlaskua ovat usein parasta kuvausaikaa, koska silloin voi nauttia paitsi pitkistä varjoista myös kauniin lämpimästä valosta.
Sillat ja alikulut sopivat hyvin varjoaiheisiin, sillä ne piirtävät teräviä linjoja ja mahdolliset pylväät voivat luoda hienoja toistuvia kuvioita valosta ja varjosta. Auringonvalon on tosin tultava oikeasta suunnasta, jotta varjot lankeavat hienosti. Sovelluksesta Sunlitt voi katsoa, mihin varjot lankeavat päivän mittaan. Varjot näytetään yksityiskohtaisella kartalla, ja voit siirtyä ajassa eteenpäin, jotta näet, milloin varjot lankeavat juuri haluamallasi tavalla tietyssä paikassa.

Otimme sovelluksen käyttöön ja näimme, että erään suuren tien ylittävän sillan alla olisi hieno varjo myöhään iltapäivällä. Varjo lankesi viistosti seinää pitkin jakaen sen terävästi vaaleaan ja tummaan osaan ja jatkoi tien yli vastakkaiseen suuntaan niin, että varjojen väliin jäi valokolmio. Lenkkeilijä juoksi kohti kolmion kärkeä ja toi kuvaan yksinkertaisen ihmiselementin, joka täydensi kokonaisuutta. Varjojen korostamiseksi asetimme kameraan kuvaprofiilin, jossa oli lisätty kontrastia edellisen aukeman tietolaatikossa kuvatulla tavalla.

Läheisessä alikulkupaikassa valo lankesi pylväiden väliin juuri niin kuin sovellus oli ennustanut luoden hienoa valojen ja varjojen leikkiä. Otimme kuvan, kun kaksi henkilöä käveli yhden valoläikän läpi. Se toi minimalistiseen aiheeseen eloa ja samaistumispintaa. Kuvankäsittelyssä rajasimme kuvan niin, että sulkuviiva oli vaakasuorassa ja pylväät symmetrisesti. Tiukka, aiheen yksinkertaisia muotoja tukeva rajaus oli ratkaisevan tärkeää, jotta aihe pääsi kunnolla oikeuksiinsa.

Heijastukset lasipinnoista tai vedestä voivat toimia oivina tehokeinoina, kun kohde halutaan kuvata luovalla otteella. Meillä oli idea: kuvittelimme, kuinka eräs komea, mutta paljon kuvattu uudisrakennus voisi saada erilaisen ilmeen, jos se kuvattaisiin heijastavasta vedestä. Tämä vaati kuitenkin kärsivällisyyttä, sillä meni muutama päivä, ennen kuin kaupungissa satoi. Kuten olimme toivoneet, rakennuksen eteen oli muodostunut kaunis vesilammikko. Vielä sateen tihuuttaessa kuvasimme vesilammikkoa vinosti sivulta. Näin saimme kauniin, unenomaisen heijastuksen rakennuksesta.
Emme voineet olla kuvaamatta lisää heijastuksia tilaisuuden tullen, ja seuraavilla kaupunkikierroksilla silmämme ovat jatkuvasti metsästäneet uusia kuvauskohteita.