Täysikuu 2026 – Milloin on täysikuu?

Täysikuu on kiehtonut mieliä jo tuhansia vuosia kauneutensa ansiosta sekä siksi, että se vaikuttaa vuoroveteen, mutta myös muutoksen ja uudelleensyntymisen sekä alitajuisen symbolina ja astrologiassa.

Tästä artikkelista voit tarkistaa, milloin on täysikuu, ja miksi kuu näyttää välillä suuremmalta ja välillä pienemmältä tai eri väriseltä kuin tavallisesti?

Koska kuun vaiheiden kiertokulku kestää alle kuukauden, tarkemmin sanottuna 29,53 vuorokautta, täysikuu näkyy kerran kuussa ja joinakin vuosina peräti 13 kertaa.

Seuraava täysikuu on 2.4.2026.

Seuraava vuodenajan sininen kuu näkyy 21.8.2032.

Niin sanottu Blue Moon eli sininen kuu on nimitys, jolle on kaksi eri selitystä. Sininen kuu on joko vuodenajan sininen kuu eli kolmas täysikuu sellaisen tähtitieteellisen vuodenajan kuluessa, johon sisältyy neljä täysikuuta. Esimerkiksi tähtitieteellinen kesä alkaa kesäpäivänseisauksesta 20. kesäkuuta 2025 ja päättyy syyspäiväntasaukseen 22. syyskuuta.

Yleisemmin sininen kuu -nimityksellä tarkoitetaan kuukauden toista täysikuuta. Tämä ilmiö toistuu 2–3 vuoden välein, ja tällainen kuukauden "ylimääräinen" täysikuu nähdään seuraavan kerran 31.5.2026.

Kumpikaan siniseksi kuuksi sanottu täysikuu ei nimityksestään huolimatta silti hohda mitenkään sinisenä. Jos Kuu joskus näyttää tavallista sinisemmältä, syynä voi olla esimerkiksi ilmakehään noussut tulivuorenpurkauksen tai metsäpalojen tuhka.

Täysikuun aikana Kuu ja Aurinko ovat Maan vastakkaisilla puolilla, ja siksi Auringon valaisema Kuun valoisa puoli näkyy kokonaan Maahan.

Täysikuu on yksin Kuun vaiheista, jotka vaihtuvat sitä mukaa kuin Kuun, Maan ja Auringon keskinäinen sijainti muuttuu. Muut vaiheet ovat uusikuu, kasvava kuu ja vähenevä kuu.

Kuunpimennyksiä lukuun ottamatta Aurinko valaisee Kuuta aina jonkin verran. Täysikuun aikana Kuu kylpee eniten valossa, ja uudenkuun aikana Kuuta ei näy paljaalla silmällä lainkaan.

Täysikuu on yleensä kerran kuussa, jolloin täysikuita on vuodessa 12. Ei kuitenkaan aina.
Koska kuunkierto on noin 29,53 vuorokautta, joinakin vuosina on 13 täysikuuta.

Pääsääntö kuitenkin on, että täysikuu on kerran kuussa eli 12 kertaa vuodessa.

Ns. Sininen kuu merkityksessä kuukauden toinen täysikuu, ei ole ainoa erityinen täysikuu, joka näkyy tänä vuonna. Vuonna 2026 nähdään kaksi niin sanottua superkuuta, 24.11. ja 24.12.

Superkuu tarkoittaa sitä, että täysikuu osuu ajalle, jolloin Kuu on radallaan lähimpänä Maata, minkä vuoksi täysikuu näyttää tavallista isommalta.

Superkuun vastakohta on mikrokuu, jolloin Kuu on täydenkuun aikaan kauimpana Maasta ja näkyy siis tavallista pienempänä. Tänä vuonna mikrokuu on 5.5. ja 28.6.

Maasta katsottuna superkuun ja mikrokuun näennäinen kokoero (siis se, miltä kokoero etäisyyden vuoksi näyttää) on noin 14 %, kun taas ero näennäisessä kirkkaudessa on peräti 30 %.

Kuunpimennys tarkoittaa sitä, kun Aurinko, Maa ja Kuu osuvat tarkasti samalle suoralle linjalle ja täysikuu jää osittain tai kokonaan Maan varjoon. Täydellisessä kuunpimennyksessä Kuu on kokonaan Maan täysvarjossa eli umbrassa.

Vuoden 2026 täydellinen kuunpimennys 3.3. ei näkynyt Euroopassa ollenkaan.

Suomessa näkyy koko maassa osittainen kuunpimennys 28.9. 2026. Pimennys alkaa aamulla 5.30 ja on syvimmillään 7.12.

Kuu on 384 000 kilometrin päässä, mutta DigiKUVAn tarjoaman kaukoputken avulla saat sen kiehtovat kraatterit ja vuorijonot näkymään lähempää.

Täältä saat oman kaukoputken

Kesäpäivänseisauksen tienoilla täysikuu voi näyttää jopa oranssinpunaiselta. Ilmiötä kutsutaan toisinaan mansikkakuuksi. Oranssi väri johtuu siitä, että matalalla näkyvän Kuun valo siivilöityy tavallista paksumman ja ehkä myös kosteamman kaasukehän läpi ennen kuin se saapuu Maan pinnalle, jolloin sininen valo siroaa ja silmään päätyvä valo on enimmäkseen punertavaa.

Kuu voi näyttää punertavalta myös syyspäiväntasauksen lähellä. Syksyllä ilmiöstä ei kuitenkaan yleensä enää puhuta mansikkakuuna. Englanniksi syksyn punertava täysikuu tunnetaan nimellä Harvest Moon eli sadonkorjuukuu.

Sadonkorjuukuu eli Harvest Moon englanniksi ja höstmåne ruotsiksi, on lähimpänä syyspäiväntasausta oleva täysikuu. Nimi tulee siitä, että pelloilla on ennen sähkövaloa nähty korjata satoa kuunvalossa pitkälle iltaan.

Monet kokevat nukkuvansa huonosti täysikuun aikaan, mutta väitteelle ei ole löytynyt pohjaa useimmista alan tutkimuksista.

Esimerkiksi sveitsiläinen tutkimus vuodelta 2015 osoitti selvästi, että ihmisellä ei ole "kuukelloa" eivätkä Kuun vaiheet vaikuta meihin niin kuin esimerkiksi merieliöihin. Tutkimuksessa tarkasteltiin yli 2 000:ta koehenkilöä.

Washingtonin yliopistossa Yhdysvalloissa tehty koe osoittaa kuitenkin aivan päinvastaista – koehenkilöt nukkuivat vähemmän täydenkuun aikaan kuin uudenkuun aikaan.

Kokeeseen osallistui kolmessa ryhmässä henkilöitä jotka edustivat Argentiinan Formosan provinssin alkuperäiskansan kolmea eri kaupungistumisen tasoilla olevia ryhmiä, joista yksi ryhmistä käytti sähkövaloa mielensä mukaan, toinen rajoitetusti ja kolmas ei käyttänyt sähköä lainkaan. Koehenkilöille asetettiin ranteeseen mittari, joka rekisteröi heidän nukkumis- ja valveillaoloaikansa.

Kuun vaiheet vaikuttivat eniten ryhmään, jolla ei ollut sähkövaloa. Tässä ryhmässä yöuni oli täydenkuun aikaan jopa 58 minuuttia lyhyempi kuin muulloin.

Kahdessa muussa ryhmässä Kuun vaikutus oli pienempi mutta silti selvästi havaittavissa.

Tutkijat toistivat kokeen 464 opiskelijan koeryhmällä Seattlessa, Yhdysvalloissa, missä keinovalo peittää Kuun valon, mutta sielläkin havaittiin merkittäviä vaihteluita yöunessa.

Tutkijat ovatkin nyt sitä mieltä, että Kuun vaiheiden vaikutus unirytmiimme on biologisesti syvällä ihmisessä ja perua ajalta, jolloin esivanhempamme pysyttelivät valveilla ja hyödynsivät Kuun valoa silloin, kun sitä oli runsaasti.

Täysikuu ei tunnu kehossa, mutta monien tutkijoiden mukaan se vaikuttaa psykologisesti. Kun täysikuun aikaan tapahtuu jotakin merkittävää, on helppo yhdistää se täysikuuhun, koska on ihmisluonnolle tyypillistä etsiä asioille selityksiä.

On myös oletettu, että kuu aiheuttaa elekromagneettisia häiriöitä elimistössä, mutta teoriaa ei ole todistettu.

Täysikuun vaikutuksista on lukuisia teorioita, joita ei ole osoitettu todeksi, mutta yksi vaikutus on osoitettu:.

Brittiläisen Bradford Royal Infirmaryn lääkärin Chanchal Bhattacharjeen johtaman tutkimuksen mukaan eläinten puremien riski on kaksinkertainen täysikuun aikaan.

Päätelmä perustuu tilastotietoon yli 1 600:sta ensiapuun eläimen pureman takia hakeutuneesta potilaasta. Bhattacharjeen näkemys on, että täysikuu vaikuttaa erityisesti koiriin, koska niiden puremat olivat eniten edustettuina analysoiduissa tilastoissa. Täysikuuta ei kuitenkaan katsottu syyksi koirien puremiin.

Se, että koira ulvoo täysikuulla, voi olla seurausta siitä, että täydenkuun aikaan yöllä on valoisampaa ja näkyvyys parempi, ja eläimet yleensäkin liikkuvat ja ovat aktiivisempia lisääntyneen valon ansiosta. Jos koira on valo- tai ääniherkkä, se voi reagoida täysikuuhun ulvomalla.

Kuulla on neljä eri vaihetta sen mukaan, miten kuu sijoittuu Auringon ja Maan väliin.

Täysikuu on kuun vaihe, joka nähdään, kun maapallo on Kuun ja Auringon välissä siten, että sen pinta heijastaa auringonvalon kokonaan maapalloa kohti.

Kuunpimennyksiä luukunottamatta Aurinko valaisee Kuuta enemmän täi vähemmän meille näkyvästi.

Täydenkuun aikana eniten ja uuden kuun aikana vähiten. Uudenkuun aikaan Kuu on Maan ja Auringon välissä, jolloin Aurinko paistaa Kuun sille puolelle joka on Maasta poispäin, jolloin Kuun maanpuoleinen osa näkyy Maahan pimeänä.