valokuva verikuu, tähdenlento ja planeetat
Verenpunainen kuu

Tammikuun lopussa taivaalla näkyy suuri ja punainen kuu, jos taivas on selkeä.

Tähtitieteellisiä ilmiöitä kuvattavaksi vuonna 2019

Missä ja milloin voi nähdä erilaisia tähtitaivaan ilmiöitä, ja miten niitä kannattaa valokuvata? Tässä tietoa meteorisateista, näkyvistä planeetoista ja superkuista – sekä niiden kuvaamisesta.

keskiviikko 21. joulukuuta 2016

Olitpa kokenut tai aloitteleva avaruuskuvaaja, edessäsi on merkittävä valokuvausvuosi.

Taivaalla näkyy tänä vuonna paljon kiinnostavia ilmiöitä, joita voi kuvata niin pakettiobjektiivilla kuin teleskoopilla.

Tammikuun verenkarvas Kuu

Vuoden suurimpiin kuuluvaa astronomista ilmiötä eli verikuuta ei tarvitse odottaa pitkään,  sillä se nähdään jo tammikuussa.

Kyseessä on kuunpimennys, joka tietää siitä kiinnostuneille aikaista herätystä – se näet alkaa 21.1. kello 4.36 ja loppuu kello 9.48, eli pimennyksen kesto on 5 tuntia ja 12 minuuttia.

Täydellinen vaihe kestää tunnin ja kaksi minuuttia kello 6.41–7.43, jolloin Kuu näkyy verenpunaisena.

Näin kuunpimennystä kuvataan

Kuunpimennyksen ikuistamiseen tarvitaan kameran lisäksi jalusta ja kaukolaukaisin.

Kuvaamiseen käyvät periaatteessa kaikentyyppiset objektiivit, mutta jos tarkoituksena on saada talteen näkyviä yksityiskohtia Kuun pinnasta, on polttovälin syytä olla vähintään 85 mm.

Kuunpimennyksestä voi myös saada näyttävän timelapse-videon. Katso ohjeet täältä.

Kuunpimennystä kuvaamaan
Kuunpimennys

Tammikuussa nähdään täydellinen kuunpimennys. Katso kuvausohjeet täältä.

Tähdenlentoja vuonna 2019

Meteorisateet ovat tähtitaivaskuvaajan etsikkoaikaa, sillä yhden meteorisateen aikana on mahdollista nähdä satoja tähdenlentoja tunnissa. Mahdollisuudet hyviin kuviin ovat siis periaatteessa hyvät. 

> Käsittele tähtitaivaskuvia tällä Lightroomin esiasetuksella! (vain tilaajille). 

Tässä tämän vuoden tulevia meteorisateita:

Lyridit

16.– 28. huhtikuuta taivaalla näkyvät Lyridit, ja paras aika on 21. ja 22.4. Silloin voidaan nähdä jopa lähemmäs 20 tähdenlentoa tunnissa.

Koska Lyridien esiintyminen jakautuu useammalle vuorokaudelle vilkkaimman jakson molemmin puolin, on todennäköistä, että taivas on pilvetön jonain noista öistä.

Eta-Aquaridit

19. huhtikuuta – 28. toukokuuta on taas mahdollista ikuistaa meteoreja eli tähdenlentoja. Eta-Aquaridit ovat peräisit Halleyn komeetasta, kuten Orionidit, joita voidaan nähdä syksyllä. Eta-Aquaridit näkyvät parhaiten 5. toukokuuta aikaisin aamulla. 

Perseidit

17. heinäkuuta – 26. elokuuta Perseidit ohittavat Maan, ja erityisesti 12. ja 13. elokuuta, taivaan ollessa selkeä, monia tähtikuvaajia voi lykästää. Silloin voidaan nähdä jopa lähemmäs 120 tähdenlentoa tunnissa.

Vähän myöhemmin kannattaa koettaa bongata Alpha-Aquaridit ja Delta-Aquaridit, joita esiintyy eniten 29. ja 30.7.

Orionidit

2. lokakuuta – 7. marraskuuta ovat vuorossa Orionidit, joiden parvi kuuluu perinteisiin havaintokohteisiin ja joista voi saada jopa kenties vuoden näyttävimmät astrokuvat. Tämä johtuu siitä, että ne ovat pitkäkestoisimpia ja niiden tähdenlennoilla on pisimmät "hännät".

Lisäksi Orionidien tähdenlennot peittävät suuren osan taivaasta ennen sammumistaan, mutta ne myös liikkuvat nopeasti taivaan halki.

Parhaat kuvausmahdollisuudet niille ovat 21. ja 22. lokakuuta.

Leonidit

6. marraskuuta – 30. marraskuuta voidaan seurata Leonideja. Joka vuosi marraskuun 17. päivän paikkeilla Parvi liittyy Tempel-Tuttle-komeettaan, ja parven maksimissa näkyy tavallisesti noin kymmenen meteoria tunnissa. Niiden parhaat kuvausmahdollisuudet ovat 16. ja 17.11.

Geminidit

4.–17. joulukuuta ohittaa meteoriparvien kuningas Geminidit maapallon, ja silloin voidaan taivaalla nähdä jopa noin 150 tähdenlentoa tunnissa. Geminidien maksimi on 13. ja 14.12 välisenä yönä.

Ursidit

17.26. joulukuuta ovat vielä vuorossa Ursidit, ja jos liikut ulkona kameran kanssa juuri ennen joulua, voit nähdä jopa 20 tähdenlentoa tunnissa.

Näin kuvataan tähdenlentoja

Tähdenlentoja on syytä kuvata järjestelmäkameralla, joissa on suuri ISO-herkkyys.

Objektiivin tulee olla valovoimainen, esim. F2,8, sekä laajakulmainen.

Lisäksi tulee kuvata jalustalta ja käyttää etälaukaisinta, mikä mahdollistaa pitkien valotusaikojen käytön mutta estää tärähdykset.

Superkuita ja planeettoja kuvaamaan

Superkuulla tarkoitetaan tilannetta, jossa Kuu on ratansa Maata lähimmässä pisteessä juuri täydenkuun aikaan, mikä saa sen näyttämään Maasta katsottuna tavallista suuremmalta.

Lue myös: Näin saat hyviä kuvia superkuusta.

Muut planeetat ohittavat Maan monesti tänä vuonna, joten kuvaamistilaisuuksia riittää. Tamikuussa nähdään aamuisella taivaalla planeetat Venus ja Jupiter. Tammikuun 30. ja 31. päivinä ne ovat Kuun lähellä Maasta katsottuna.

Tammikuun 22. päivän aamuna kannattaa katsoa itäiselle taivaalle, jossa Venus ja Jupiter näkyvät kirkkaalla säällä vain 2,4 asteen kulmassa toisiinsa nähden.

Revontulia kuvaamaan

Revontulet ovat aurinkotuulen hiukkasten aikaansaamia valoilmiöitä Maan ilmakehässä. Mitä pohjoisempana ollaan, sitä suuremmat mahdollisuudet ovat hyvien revontulikuvien saamiseen.

Suomi on pohjoisen sijaintinsa vuoksi hyvin otollinen paikka havainnoida revontulia, mutta Lapissa niitä voi jopa esiintyä joka toinen yö. Etelä-Suomessa ilmiö on jo selkeästi harvinaisempi.

Suomen revontuliennusteita voi seurata mm. Ursan ja Ilmatieteen laitoksen sivuilta.

> Lue myös: Ota revontulet talteen

Ehkä sinua kiinnostaa...

Saat jännittävää sisältöä suoraan sähköpostiisi!