Panorointi luo kuviin liikkeen tuntua

Oletko koskaan miettinyt, miten ammattikuvaajat luovat juoksu-, pyöräily- ja muihin kilpaurheilukuviin vauhdin tuntua? Me kerromme, miten se onnistuu.

Onnistunut panorointikuva, jossa pyöräilijä erottuu terävänä ja tausta epäterävänä.

Tältä näyttää hyvä panorointikuva. Ohi kiitävä kilpapyöräilijä on terävä, kun taas tausta on epäterävä.

© Shutterstock.

Kaikki ovat varmasti nähneet upeita urheilukuvia, joissa kilpapyöräilijä tai -auto erottuu terävänä, kun taas tausta on liikkeen vuoksi epätarkka. Liikkeen vaikutelman salaisuus on panorointi eli pannaus. Lue tästä, miten se tapahtuu.

Panorointi edellyttää vakaata kättä

Pitkällä suljinajalla kuvatessa liikkuva kohde näkyy kuvissa yleensä epäterävänä. Hyvässä panorointikuvassa niin ei kuitenkaan ole.

Syynä on se, että panoroidessa myös kamera liikkuu. Olennaista on liikuttaa kameraa samalla nopeudella ja samaan suuntaan kuin kuvattava kohde, kuvasitpa sitten pyöräilijää, autoa, juoksijaa tai muuta liikkuvaa kohdetta. Tällöin ohi kiitävä kohde pysyy kameran etsimessä koko ajan samassa kohdassa.

Panoroidessa kamera seuraa liikkuvaa kohdetta.

Pidä kamera valmiina ja odota, että se on tarkentanut pyöräilijään, ennen kuin alat panoroida. Pysäytä liike vasta, kun pyöräilijää ei enää näy etsimessä.

© Shutterstock.

Pidä kameraa valmiina, suuntaa etsin kohtaan, jonka ohi kuvauskohde pian vilahtaa, ja odota, että kohde tulee etsimeen. Heti kun kohde näkyy etsimessä halutussa kohdassa (yleensä hieman kuva-alan vasemmassa reunassa siten, että menosuuntaan jää tyhjää tilaa), pidä suljinpainike painettuna ja seuraa kohdetta niin, että se pysyy koko ajan samassa kohdassa etsimessä.

Vapauta laukaisin ja laske kamera vasta, kun kohde on ohittanut sinut ja kadonnut etsimestä. Näin tuloksena on hienoja panorointikuvia, joissa auto, juoksija tai pyöräilijä näkyy terävänä ja tausta liikkeen vuoksi sumeana.

Panorointi saattaa kuulostaa helpolta, mutta se vaatii melko lailla harjoittelua, jotta lopputuloksena on onnistuneita, oikeaan kohtaan tarkentuneita kuvia. Varaudu poistamaan alkuun paljon epäonnistuneita otoksia.

Kannattaa harjoitella etukäteen, ennen kuin haluat ottaa hienoja urheilukuvia. Harjoittele panorointia kuvaamalla vaikkapa kotikadullasi pyöräileviä lapsia tai maantiellä maltillista vauhtia ajavia autoja.

Suljinaika määrää muut asetukset

Panorointikuvien onnistuminen vaatii kuitenkin muutakin kuin vakaata kättä – myös kameran asetusten on oltava kunnossa.

Valitse käsisäätöohjelma tai suljinaikaprioriteetti ja valitse suljinnopeus 1/60 ja 1/125 sekunnin väliltä, jos aiot kuvata pyöräilyä tai moottoriurheilua. Juoksua kuvatessasi voit kokeilla pitempiä suljinaikoja jopa 1/30 sekuntiin asti. Mitä lyhyempi suljinaika on, sitä tarkempi sinun on oltava, jotta saat tarkennettua terävästi liikkuvaan kohteeseen.

Aukkoarvo ei ole panorointikuvissa yhtä tärkeä koska tausta sumentuu joka tapauksessa. Valitse sellainen aukko, joka mahdollistaa sopivan suljinajan ja jolla ISO-arvo pysyy alhaisena. Vältä yli 800:n meneviä ISO-arvoja. Valitse "Auto ISO" ja aseta enimmäisarvoksi 800.

Panoroimalla kuvattu juoksija.

Pitkän suljinajan ja kameran synkronoidun liikkeen ansiosta etualalla oleva juoksija näkyy terävänä, kun taas tausta ja muut juoksijat ovat selvästi sumentuneita.

© Shutterstock.

Kuvaa nopealla sarjakuvauksella

Aseta kamera panorointia varten sarjakuvaustilaan niin, että se kuvaa jatkuvasti, kun pidät laukaisinta painettuna. Kun kuvaat 10–15 kuvan sekuntinopeudella, saat mukavan sarjan kuvia, joista ainakin osa on toivottavasti teräviä.

Panoroimalla kuvattu auto.

Nopeasti liikkuvien kohteiden, kuten autojen, panorointi vaatii tarkkaa ajoitusta.

© Shutterstock.

Valitse tarkennustapa olosuhteiden mukaan

Onnistunut tarkennus on panorointikuvissa ratkaisevan tärkeä. Valitse tarkennustavaksi jatkuva automaattitarkennus, jolloin kamera säätää tarkennusta aktiivisesti, kun laukaisin on painettuna puoliväliin.

Jos tausta on suhteellisen rauhallinen ja ohi kulkee vain yksi urheilija, paras vaihtoehto on laaja tarkennusalue, sillä silloin kamera tarkentaa lähes varmasti ohi liikkuvaan urheilijaan. Juoksua ja pyöräilyä kuvatessa kannattaa ottaa käyttöön kasvojentunnistus, jolloin kamera saattaa ehtiä tunnistaa urheilijan kasvot liikkeessäkin.

Jos kuvattavia urheilijoita on useampia ja esimerkiksi kadun toisella puolella kuvan taka-alalla on yleisöä, kannattaa valita pienempi tarkennusalue. Silloin automaattitarkennus ei niin helposti tarkenna väärään kohteeseen.

Vauhdikkaan pyörän tai auton seuraaminen pienellä tarkennusalueella voi olla vaikeaa. Joissakin kameroissa on tarkennustila. jonka nimi voi olla esimerkiksi Dynamic AF, FlexiAF tau 3D AF. Siinä kamera laajentaa automaattisesti tarkennusaluetta, jos havaittu kohde siirtyy alkuperäisen alueen ulkopuolelle. Valitse tämä tarkennustapa, jos kamerassasi sellainen on.

Panoroimalla kuvattu kilpapyöräilijä.

Pidä pyöräilijä tarkennusalueen sisällä. Käytä laajaa tarkennusaluetta tai dynaamisen tarkennuksen tai 3D-tarkennuksen kaltaisia tarkennustiloja, jos sellaisia kamerastasi löytyy.

© Shutterstock.