Vältä pahimmat virheet: 4 kuvausvirhettä, joita et halua tehdä

On kauhea tunne, kun menettää onnistuneet kuvat, oman tyhmän virheen takia.

Sitä on sattunut usein ihan vain siksi, että ei ole tullut mieleenkään, että niinkin voi käydä.

Jokainen tyräys on arvokas kokemus, josta voi ottaa uppia. Useimmissa tapauksissa ilman, että se on tullut kalliiksi.

Tämä ei ole pelkästään opettavainen tarina omasta typeryydestä, jotaa sinä et tekisi samoja virheitä perässä, vaan saat myös keinot pelastautua kiperistä tilanteista.

DigiKUVAn toimitus teki juttua katukuvauksesta. Muistikortti tuli täyteen jo aamupäivän katukuvaussessiossa. Ei hätää – mukana oli useita kortteja, joten täysi vaihdettiin tyhjään. Otimme kaikki kortit laukusta valitaksemme niistä parhaan. Kun paras kortti oli valittu, se pantiin kameraan, alustettiin ja kuvaaminen jatkui.

Sitten tuli mieleen, että ei kai kameraan tullut laitettua sitä korttia, johon oli kuvattu koko aamupäivä ja joka oli täynnä upeita kuvia. Tarkistimme, mikä kortti kamerassa oli, ja niinhän se oli se aamulla täyteen kuvattu.

Kortti pantiin laukkuun ja tilalle kameraan toinen kortti, siinä epätodennäköisessä toivossa, että formatoidulta kortilta voisi jotenkin saada pelastettua kuvat edes niiltä alueilta, joihin ei vielä ollut tallennettu uusia kuvia päälle.

Toimitukseen päästyä, latasimme kiireesti ilmaisen Recuva-ohjelman, jolla pystyi kuin pystyikin palauttamaan osan menetetyistä kuvista. Lue täältä, miten ohjelma toimii.

Lintujen valokuvaaminen voi olla vaikeaa keskellä suurkaupunkia, mutta pikkulintuja löytyy aina takapihalta. Niitä oli tähtäimessä silloinkin, kun DigiKUVA testasi superteleobjektiivia.

Kamerassa oli manuaaliset valotusasetukset puskissa istuvien pikkulintujen kuvaamiseen. Valoa oli vähän, joten ISO-arvo oli nostettu 3200:aan.

Kun kuvasin pihalintuja, ylitse lensi lintu. Ajattelin, että sekin ansaitsee kuvan. Ensimmäinen ajatus oli, että se oli varmaan lokki, mutta 700 mm:n polttovälillä etsimessä näki, että se on nimenomaan merikotka. Aivan uskomaton kohde keskellä kaupunkia.

Otin paljon kuvia, mutta unohdin säätää valotusta, joka oli asetettu pihan pensaiden mukaan. Kirkasta taivasta vasten kuvastessa tuloksena oli voimakkaasti ylivalottuneita kuvia. Itse asiassa ne olivat melkein täysin valkoiseksi palaneita. Kovalla editoinnilla, jossa mm. vähennettiin valotusta ja lisättiin kontrastia, saatiin aikaan kuvia, joissa kotka näkyi – ei aivan parhaita kuvia, mutta merikotka suurkaupungin kattojen yllä on kuitenkin dokumentoitu.

Tämän mokan oppi oli, että lintuja kannattaa aina kuvata automaattisella ISO-asetuksella. Valaistusolosuhteet vaihtuvat nopeasti, kun seuraa lentävää kohdetta, ja kun automaattinen ISO on käytössä, kamera säätää valotusta, joten voi olla suhteellisen varma, että valotus on sopiva.

Harva valokuvaaja voi vastustaa kaunista auringonlaskua. Eräänä loppukesän iltana olin rannalla kuvaamassa verikuuta. Ennen kuin se nousi taivaalle, läntisellä taivaanrannalla oli kaunis auringonlasku. Kohdistin kameran sinne ja otin paljon kuvia melko pienellä aukolla, että sain kuvaan kauniit säteet.

Objektiivi oli kuitenkin unohtunut pyyhkiä, ja tietokoneella kyvissa näkyi selkeitä täpliä. Tällaiset tahrat näkyvät erityisen selvästi, kun kuvaa pienellä aukolla.

Onneksi kyseessä olivat yksinkertaiset tummat tahrat suhteellisen selkeällä taivaalla, josta ne oli melko helppo poistaa Lightroom Classic -ohjelmassa. Kun maalasi tahrat ja poisti ne Remove-työkalulla, taivas näytti puhtaalta. Generative AI -toimintoa en käytttänyt, koska käsityönä tulos on luonnollisempi, kun homma on niin yksinkertainen kuin tässä tapauksessa.

Kuvista tuli hienoja ja siistejä, mutta muokkaamiselta olisi välttynyt, jos olisi pyyhkinyt objektiivin ennen kuvaamista.

Viimeinen virheistä on todella ärsyttävä, jos on taivaltanut pitkän matkan, ja seisoo vihdoin upean kuvauskohteen edessä – mutta kamerassapa ei ole muistikorttia.

Harvassa kamerassa on sisäistä muistia, joten ilman muistikorttia ei saa kuvia. Tällaisessa tilanteessa ei ole tehtävissä muuta kuin, että poimii taskusta kamerapuhelimen ja ottaa sen kameran ominaisuuksista kaiken irti.

Lopullinen ratkaisu on pitää aina tyhjää muistikorttia taskussa. Jos kortti sattuu unohtumaan, mukana on aina varakortti.

Samoin voi käydä myös akun kanssa. On helppo unohtaa akku kotiin, kun akku on ollut latautumassa ennen reissua, ja sitten se on unohtunut ottaa mukaan. Jos vain on vara-akku, se kannattaa säilyttää täytenä kameralaukussa, jotta virtaa riittää, vaikka toinen akku unohtuisikin ottaa mukaan.