Kun halutaan säilyttää vanhat muistorikkaat kuvat, on aina parempi skannata paperikuvien asemesta negatiivit hyvällä filmiskannerilla. Parilla kolmella sadalla eurolla saa jo hyvälaatuisen tasoskannerin. Kannattaa hankkia malli, jossa on optinen pölynpoistomenetelmä, jonka nimi on yleensä Digital ICE, FARE tai iSRD. Se pitää kytkeä toimintaan skannauksen ajaksi, sillä se poistaa suuren osan pölyjäljistä ja vähentää siten korjailutyötä.
Diat ja negatiivit kannattaa skannata 2400–3600 ppi:n tarkkuudella. 2400 ppi riittää 24 x 36 mm:n negatiivin tulostamiseen A4-kokoon hyvälaatuiseksi kuvaksi, mutta yli 3600 ppi:n tarkkudellakaan ei tavallisesta valokuvasta voida saada sitä runsaammin yksityskohtia esiin, koska tavallisten filmikuvien ykstyiskohtien määrä on melko vaatimaton, eikä lopputulos voi koskaan olla alkuperäistä parempi, kun kyse on erottelukyvystä. Kuvankäsittelyvaiheessa terävöitystä voi toki lisätä varovasti. Joissain skannereissa on myös automaattinen värinkorjaustoiminto, jota kannattaa kokeilla. Jos kuva on liian tumma tai vaalea, kannattaa valoisuutta säätää jo skannerin oman ohjelmiston säädöillä ennen varsinaista kuvankäsittelyä, jossa taas suosittelemme käyttämään toimintoja Levels ja Curves, jotka ovat monelle tuttuja Photoshopista.
Lukuunottamatta terävöitystä kannattaa kuvaa säätää mahdollisimman paljon jo skannausvaiheessa. Esimerkissämme kuvankäsittelyohjelmana on Photoshop Elements, jolla säädetään värejä ja kloonataan negatiivissa olevat pölyhiukkaset näkymättömiin.
