Kun tutkii kuva-arkistonsa parhaimmiston exif-tietoja, huomaa todennäköisesti, että merkittävä osa kuvista on otettu polttovälillä, joka vastaa kuvakulmaltaan suunnilleen kinokoon 35 millimetriä – APS-C-kamerassa tämä kuvakulma saadaan noin 24 mm:n polttovälillä. Valovoimainen 35-millinen oli aikaisemmin todellinen klassikko, mutta viime aikoina se on saanut antaa tilaa kameroiden normaalizoomeille. Klassikko on kuitenkin vielä voimissaan, sen osoittavat tämän testin tuotteet, joista monet kuuluvat merkin ammattilaissarjaan. Tällä polttovälillä moni ammattilainen suosii nimittäin kiinteää polttoväliä. Siihen on hyvät perusteet. Ensinnäkin kiinteäpolttovälinen objektiivi on tyypillisesti pari aukkoa valovoimaisempi kuin vastaava zoom. Tästä on iloa mm. kuvattaessa liikkuvia kohteita hämärässä. Ja toiseksi kiinteäpolttovälisen objektiivin optinen rakenne on yksinkertaisempi, minkä ansiosta sisäisten heijastumien määrä on vähäisempi ja kuvassa olevat valonlähteet toistuvat paremmin. Nämä objektiivit ovat myös vankkarakenteisempia, osittain myös siksi, koska niissä on vähemmän mekaanisia osia kuin zoomobjektiiveissa. Monet lehtikuvaajat käyttävätkin tällä polttoväialueella pääasiassa kiinteäpolttovälisiä objektiiveja.
Harrastajakuvaajan kannalta tärkeää on myös viimeinen tämän objektiiviryhmän hyvä puoli, nimittäin kuvanlaatu. Testin tuloksissa näkyy huomattavasti parempia arvosanoja kuin lehtemme testeissä yleensä. Arvosanat kertovat, että testissä on todellista huippuoptiikkaa, jonka laatu näkyy myös kuvissa.