Makrovarusteet
Objektiivit kohteista pienimmille
Makro-objektiivi voi tarkentaa lyhyelle etäisyydelle. Kohde voi siten olla lähellä kameran kennoa, ja se voidaan toistaa suurikokoisena. Varsinaisesa makrokuvauksessa kohde toistetaan 1:1, jolloin kohde vie kennolla yhtä paljon tilaa kuin todellisuudessa.
Makro-objektiiveissa on yleensä kiinteä polttoväli väliltä 60–100 mm. On kuitenkin olemassa myös zoom-objektiiveja, jotka kutsuvat itseään makroiksi ja joissa on jopa 300 mm:n polttoväli. Niissä on harvoin 1:1-suurennussuhde, mutta niillä voi silti saada yksityiskohtaisia lähikuvia tarvitsematta välttämättä mennä lähelle esimerkiksi hyönteisiä.
Tarkenna itse
Kameran automaattitarkennuksella on usein vaikeuksia lyhyillä etäisyyksillä, koska syväterävyys on hyvin pieni. Paremman tarkennuksen ja hienommat tulokset saa usein tarkentamalla käsin. Liu’uta objektiivin kytkin kohtaan MF tai valitse se kameran valikossa. Säädä tarkennusetäisyys mahdollisimman lyhyeksi. Tarkenna kohteeseen siirtämällä kameraa hitaasti kohti kohdetta, kunnes se on terävä. Kameran Focus Peaking -tarkennustoiminto on suureksi avuksi. Kun se on aktivoitu, terävät alueet näkyvät näytöllä huomiovärillä.
Halpa tie Makrokuviin
Jos sinulla ei ole makro-objektiivia, loittorenkaat ovat halpa vaihtoehto. Ne asetetaan kameran ja objektiivin väliin, jolloin linssielementit siirtyvät kauemmas kennosta. Tämä lyhentää lähintä tarkennusetäisyyttä, jolloin vot ottaa makrokuvia objektiivilla, joka ei ole varta vasten siihen tehty. Loittorenkaita saa jo 30 eurolla.
monikäyttöinen sarja
Loittorenkaita myydään usein sarjoina, joissa on esimerkiksi 13, 21 ja 31 millin paksuisia renkaita. Mitä paksumpi rengas, sitä suurempi suurennos. Niitä voi käyttää sekä yksittäin että usean renkaan yhdistelminä.
oikea kiinnitys
Loittorenkaan on oltava yhteensopiva kameran bajonetin kanssa. Monissa loittorenkaissa on elektroninen tiedonsiirto, jolloin niiden kanssa voi käyttää esimerkiksi automaattitarkennusta ja aukon esivalintaa.
Valoa yksityiskohtiin
Koska makroa kuvataan usein käsivaralta matalalla ISO-arvolla ja pienellä aukolla, suljinajan lyhentämiseksi voi olla tarpeen käyttää lisävaloa.
Kuinka kuvata hyönteisiä
Tarvitset
Suurennussuhde: 2:1–1:2
Polttoväli: 90–300 mm
Valo: Heijastin
Kuvaustapa: Käsivaralta
Paras ajankohta: Aikaisin aamulla tai myöhään iltapäivällä
Paikka: Ulkona
Tee näin
Makrokuvissa voi näyttää hyönteisten maailman tavalla, jolla sitä ei normaalisti näe. Suurennos tuo hyönteisten yksityiskohdat esiin, jolloin pienistä otuksista paljastuu aivan uusi puoli. Suureen perhoseen ei välttämättä tarvitse makro-objektiivia, mutta pienemmät hyönteiset, kuten muurahaiset, erottuvat parhaiten 1:1-suurennoksessa.
Hyönteisiä esiintyy kaikkialla luonnossa, mutta eniten ruuan lähettyvillä. Mehiläiset suuntaavat kukille, leppäkertut lehdille ja perhoset pensaiden ja kukkien ympärille.
Makro-objektiivi suhteellisen pitkällä polttovälilä on hyvä hyönteisten kuvaamiseen, koska pidemmältä etäisyydeltä ne säikkyvät harvemmin.
Tarkenna käsin, pidä kameraa käsissä ja liikuta sitä kohti hyönteistä, kunnes kuva on terävä. Käytä aukkoa F11 syväterävyyden parantamiseksi. Voit välttää kovat varjot pitämällä folionpalaa vinosti hyönteisen yllä niin, että se heijastaa valoa varjoon jääviin kohtiin.
Kuinka valokuvata kiteitä
Tarvitset
Suurennussuhde: 1:1–1:5
Polttoväli: 60–135 mm
Valo: Ikkuna, rengasvalo tai LED-paneeli
Kuvaustapa: Jalustalta
Paras ajankohta: Kaikkina kellonaikoina
Paikka: Sisätiloissa
Tee näin
Kiteiden kiehtovat rakenteet paljastuvat läheltä katsoessa. Eikä niitä tarvitse etsiä kaukaa, tarvitsee vain avata keittiön kaappi, sillä tavallisesta suolasta tai sokerista voi saada hienoja makroaiheita. Tavallinen suola- tai sokerikide vaatii äärimmäistä suurennosta. Sormisuolasta tai sokerikuutiosta voi saada hienoja makroaiheita 1:1-suhteella.
Laita kide kiinnostavalle alustalle. Puisen pöydän syyt voivat luoda kuvaan rakennetta ja katsetta ohjaavia linjoja. Asettele kide kulmaan, jossa sen moniulotteinen muoto ja yksityiskohtainen pinta pääsevät oikeuksiinsa.
Kiinnitä kamera jalustalle ja säädä etäisyys niin, että kiteen keskikohta on terävä. Käytä aukon esivalintaa ja itselaukaisinta kahden sekunnin viiveellä. Valitse aukko F8.0–F11 ja ISO 100.
Aurinkoisena päivänä ikkunan valo voi olla juuri sopiva. Kohde tarjoaa myös runsaasti mahdollisuuksia leikkiä luovalla valaistuksella. Kokeile valaista kide esimerkiksi sivulta tai takaa.
Kuinka valokuvata kukkia
Dette trenger du
Suurennussuhde: 1:2–1:5
Polttoväli: 60–135 mm
Valo: Rengassalama tai LED-paneeli
Kuvaustapa: Pinottu kuvasarja
Paras ajankohta: Kaikkina kellonaikoina, jos käytät keinovaloa.
Paikka: Sisällä tai ulkona
Tee näin
Kukista paljastuu paljon upeita yksityiskohtia, kun otat niistä makrokuvia. Voit esimerkiksi sukeltaa kukan sisimpään, jossa avautuu kiehtova mikromaailma.
Jos kuvaat ulkona aamulla, kastepisarat voivat toimia hienona tehosteena. Jos kastetta ei ole, voit luoda efektin itse suihkimalla vettä kukan päälle sumutinpullolla.
Kukan keskusta on usein terälehtien suojassa ja siksi melko pimeä. Silloin auttaa keinovalo. Se on helpoin sijoittaa optimaalisesti, jos käytät rengasvaloa tai LED-paneelia.
Lähikuva siitepölystä ja heteistä vaatii suurta suurennussuhdetta – jopa 1:3. Tämä tekee syväterävyydestä hyvin matalan. Käytä suurta aukkoa, esimerkiksi F16. Sopiva suljinnopeus voi vaatia korkeaa ISO-arvoa. Aseta se automaattiseksi. Saat parhaat tulokset käyttämällä tarkennuksen haarukointia. Siinä kuvataan jatkuvasti samalla, kun kameraa siirretään eteenpäin. Kuvat yhdistetään kuvankäsittelyssä.