Näin kuva valotetaan oikein

Valokuvauksen kenties keskeisin asia on kuvan valottaminen. Se voidaan tehdä joko automaattisesti tai osittain taikka kokonaan käsin.

Valotuksen onnistuminen vaatii kuvaajalta kykyä löytää tasapaino tummien ja kirkkaiden alueiden välillä vallitsevassa valossa.

Kameran valonmittausjärjestelmä rekisteröi valon ja lähettää tiedot kameran prosessorille, joka analysoi ne ja ehdottaa parhaita mahdollisia kamera-asetuksia. 

> Lue myös: Näin toimivat kameran puoliautomaattiset kuvausohjelmat

Kolme valotukseen vaikuttavaa tekijää

Valokuvan tummuus ja vaaleus eli valotus säädetään kolmea asetusta muuttamalla. 

Ne ovat valotusaika eli suljinaika, valotusaukko eli himmenninaukko ja ISO-herkkyys. 

Jos kuvasta tulee liian tumma tai kirkas, asia korjataan näiden kolmen – tai jonkin niistä – avulla. 

Lopputuloksen kannalta ei ole kuitenkaan yhdentekevää, miten näitä säätöjä tehdään. Liian pitkä valotusaika tuo kuvaan epäterävyyttä, aukko vaikuttaa myös kuvan syvyysterävyyteen sekä ISO-herkkyys rakeisuuteen ja sitä kautta lopulta kuvan terävyyteen.

Kuvaajan on myös tiedettävä, miten nuo kolme tekijää vaikuttavat toisiinsa. 

Jos valotusaikaa muutetaan kaksi valotusarvoaskelta, pitää kahta muuta (tai jompaakumpaa) asetusta vastaavasti muuttaa samat kaksi askelta, jotta saadaan aikaan sama valotus.

> Lue myös: Tämä on syytä tietää peilijärjestelmäkameroista

Valotuskolmio avuksi

Havainnollinen tapa selventää valotuksen osatekijöitä on valotuskolmio. 

Siinä näkyvät kolme valotukseen vaikuttavaa asetusta sekä se, mitä kuvalle tapahtuu, kun niitä muutellaan.

Aukko vaikuttaa myös kuvan taustaan

Himmenninaukon koko vaikuttaa syvyysterävyysalueen (eli sen, kuinka suurelta alueelta kuva on terävä syvyyssuunnassa) kokoon ja samalla siis kuvan taustan terävyyteen. 

Jos halutaan paljon syvyysterävyyttä ja suhteellisen terävä tausta, valitaan pieni aukko (eli suuri aukkoarvo), F11 tai pienempi; jos taas halutaan vähän syvyysterävyyttä ja sumea tausta, valitaan pieni aukkoarvo eli suuri aukko, jopa F2,8.

> Lue myös: Tätä tarkoittavat objektiivin aukkoarvot

Suljinaika vaikuttaa liikkeen tuntuun kuvassa

Liike näkyy valokuvissa eri lailla sen mukaan, kuinka pitkällä valotusajalla ne on otettu. 

Pitkillä suljinajoilla, kuten 1/15 sekunti ja sitä pitemmät, saadaan kuviin liike-epäterävyyttä (ja ilman kamerajalustaa kuvattaessa myös tärinän aiheuttamaa epäterävyyttä) ja lyhyillä ajoilla, kuten 1/1000 sekunti ja sitä lyhemmät, tulee kuvista teräviä ja liike pysähtyy.

ISO-arvo säätelee kameran valoherkkyyttä

Kolmas muuttuja on ISO-herkkyys, joka säätelee kameran valoherkkyyttä. 

Jos se nostetaan esim. ISO 6400:aan, voidaan kuvata tavallista pienemmillä aukoilla ja lyhyemmillä suljinajoilla. 

Silloin kuviin tulee kuitenkin kuvakohinaa. Pienellä herkkyydellä, esim. ISO 100:lla kuvattaessa täytyy taas aukkoa suurentaa ja aikaa pidentää – hämärässä niin paljon, että on syytä kuvata jalustalta.

> Katso video kamerajalustoista (vain tilaajille)