Tunnetko ihan oikeasti nämä 5 perustermiä?

Valokuvausalalla, missä on paljon tekniikkaa, käytetään toinen toistaan hienompia ilmauksia, mutta joskus on hyvä kerrata ihan perustermienkin sisältöä.

Kokosimme tähän viisi sanaa, joita moni käyttää huolettomasti, vaikka niiden todellinen merkitys voikin olla hieman hämärän peitossa.

Joskus kuulee ihmisten puhuvan linssistä, kun he oikeasti tarkoittavat objektiivia. Linssit ovat yksittäisiä erittäin tarkasti hiottuja valoa taittavia lasielementtejä, ja kokonainen objektiivi rakentuu useista erilaisista linsseistä. Sanojen sekakäytön syynä voi olla se, että englanniksi objektiivia kutsutaan sanalla ”lens” ja yksittäisistä linsseistä käytetään ilmausta ”lens element”.

Järjestelmäkameralla tarkoitetaan kameraa, johon voi vaihtaa erilaisia objektiiveja, mutta kaikki järjestelmäkamerat eivät suinkaan ole samanlaisia. On iso ero, onko kyse peilijärjestelmäkamerasta vai peilittömästä järjestelmäkamerasta.

Peilijärjestelmäkameroissa todella on ihan perinteinen peili, joka heijastaa kuvauskohteen optiseen etsimeen. Nämä perinteiset järjestelmäkamerat ovat nykyisin käyneet harvinaisemmiksi.

Elektroniikan huiman kehityksen myötä nykyisin useimmat uudet järjestelmäkamerat ovatkin peilittömiä.

Peilittömässä järjestelmäkamerassa ei nimityksensä mukaisesti ole mitään, mikä heijastaisi näkymää etsimeen, vaan valo tulee suoraan kuvakennolle, joka käsittelee näkymää koko ajan. Näissä kameroissa ei siis katsota etsimen läpi todellista näkymää vaan etsin on pieni ja yksityiskohtainen näyttö, joka näyttää kuvakennon dataa juuri sellaisena kuin se sille laukaisinta painettaessa tallentuu.

Valoherkkyydestä on jo vuosikausia käytetty lyhennettä ISO, mutta varsinkin vanhempien valokuvaajien kielessä voivat vielä joskus kummitella ilmaukset ASA tai DIN.

Molemmat lyhenteet juontavat juurensa analogisten filmien aikakaudelta. ASA oli amerikkalainen valoherkkyyden standardi, ja vastaava eurooppalainen standardi oli DIN.

1970-luvulla otettiin kuitenkin käyttöön kansainvälinen ISO-standardi. Siitä on kehittynyt nykyisin myös digitaalisten kameroiden yhteydessä käytettävä termi ISO.

JPEG on erittäin yleinen kuvissa käytetty tiedostomuoto, mutta tiedätkö, mistä se on peräisin? Kyseessä on lyhenne, joka viittaa ryhmään nimeltä Joint Photographic Experts Group. Tämä ryhmä on luonut sekä JPEGin että muita kuvatiedostomuotoja ja ylläpitää niitä.

Lyhenne lausutaan sekamuotoisesti niin, että ensimmäinen kirjain lausutaan erikseen j:nä ja loppuosa sanamaisesti yhteen eli ”jiipeg”. Samoin englanniksi lausutaan "jay peg”.

Suljinaika ja valotusaika, usein lyhyesti vain aika, tarkoittavat kaikki samaa asiaa eli sitä, kuinka kauan kameran suljin on auki laukaisinta painettaessa eli kuinka kauan filmi tai kenno valottuu.

Usein samasta asiasta käytetään myös sanaa suljinnopeus, vaikka kyse ei siis ole sulkimen liikkeen nopeudesta vaan tosiaankin ajasta, siis sekunneista tai sekunnin osista, jonka suljin on auki. Tämänkin harhaanjohtavan sanan taustalla voi olla englannin vaikutus, sillä siellä käytetään yleisemmin ilmausta ”shutter speed” kuin ”exposure time”.