Fujifilm X-H1:n ensitesti

Päivää ennen Fujifilm X-H1:n julkistusta, torstaina, Digikuva kutsuttiin Lissaboniin päiväksi kokeilemaan uutta kameraa.

Kamera muistuttaa Fujifilm X-T2:sta ja paljon kalliimmmasta ammattimaisesta keskikoon GFX 50S- kamerasta. Viimemainitusta periytyy kameran päällä oleva todella hyvä näyttö, joka voidaan ohjelmoida näyttämään paljon tietoa jopa kameran ollessa pois päältä.

Se voidaan valaista ja se toimii todella hyvin.

> Katso myös Fujifilm X-H1s:n tekniset ominaisuudet täältä

Fujifilm X-H1 käy hyvin käteen

Suurin uutuus on kuitenkin kamerarungon kuvanvakain, jonka avulla syntyy teräviä kuvia jopa 5,5 valotusaskelta pitemmillä valotusajoilla kuin ilman vakainta. Saimme täysin teräviä kuvia käsivaralta jopa 0,4 sekunnin valotusajalla.

Käsikahva on suurin, mitä X-mallistossa on nähty, ja se tuntuu todella hyvältä. Laukaisin on sopivan herkkä ja lähes äänetön.

Fujifilm X-H1:ssä ei kuitenkaan ole valotuksenkorjauspainiketta. Kameran päällä olevia herkkyys- ja valotusaikakiekkoja on entisestään paranneltu ja ne voidaan lukita painikkeella.

Takana oleva siirtymispainike on liian pieni ja siksi hiukan vaikeakäyttöinen. Onneksi Fujifilm X-H1:ssä on hyvin toimiva ohjaustikku.

> Lue kaikki järjestelmäkameroista täältä

Erinomainen kuvanlaatu

Kuvanlaatu on paljolti sitä, mitä kirjoitimme, kun testasimme Fujifilm X-Pro 2:n ja X-T2:n.

24 megapikselin kuvakenno onkin sama. Se tekee teräviä, yksityiskohtaisia kuvia, joissa on hyvä kontrasti ja vahvat värit. Raakatiedostoista voi muokata erinomaisia, ja jopa suoraan kamerasta saatavat jpg-kuvat ovat hyviä.

Kosketusnäyttö ei ole niin herkkä kuin parhaissa älypuhelimissa.

Palaamme luonnollisesti asiaan Fuji X-H1:n täysimittaisen testin muodossa sekä lehdessä että Välineoppaassa täällä netissä.