Nämä olivat ensimmäiset digitaalikameramme

Kristoffer, tekniikkatoimittaja, 43 vuotta:

2002

”Sillä kuvaaminen ei sujunut aivan kitkattomasti. Siihen kävivät tavalliset AA-paristot, joita piti vaihtaa usein. Se tallensi kuvat tietyllä väriprofiililla, ja kuvat piti muuntaa kameran mukana tulleella ohjelmalla, joka piti ensin asentaa tietokoneeseen, ja vasta sitten värit toistuivat luonnollisina. Muuntaminen tuppasi yleensä jäämään väliin.”

Poul Siersbæk, toimitussihteeri, 53 vuotta:

2003

”Olin aina kuvannut peilijärkkäreillä filmille. Kun ensimmäiset digitaaliset peilijärkkärit tulivat markkinoille, olivat niiden hinnat pilvissä. Niinpä innostuinkin Canonin noihin aikoihin esittelelmästä G-sarjasta, jotka olivat ammattilasikameroilta tuntuvia kompaktikameroita.

Ensimmäinen digitaalikamerani olikin PowerShot G3. Se tallensi raakakuvatiedostoja, siinä oli ohjelmanvalintakiekko peilijärkkäreiden tapaan, ja näyttö oli käännettävää tyyppiä. Ilahduin laitteesta ja kuvasin sillä monilla matkoillani kaukomaille.

Kun katsoo noita kuvia nyt, harmittavat niissä vähäinen tarkkuus ja huono kohinanpoisto. Kamera on kuitenkin yhä tallessa.”

Louise Hagemann, toimituspäällikkö, 34 vuotta:

2003

”Asuin Yhdysvalloissa, jossa elektroniikkaa sai noihin aikoihin edullisemmin kuin Pohjoismaissa. Teknisistä asioista perillä olevan lankoni innostamana hankin digitaalikameran, vaikken oikein itse ollut asiasta kovinkaan innoissani – harva asia nimittäin sai minut yhtä innostuneeksi kuin valokuvien kehittäminen pimiössä, minkä jälkeen kuvat sai laittaa albumiin.

Innostuin kuitenkin uudesta kamerasta ja kuljetin sitä mukanani ympäri maailmaa. Nepalissa pudotin sen maahan parin metrin korkeudesta, eikä se mennyt rikki. Mutta sen jälkeen ottamieni kuvien toinen puoli oli sumea, ja kun sormen painoi suojalasin päälle, kamera sammui. Sillä kameralla eivät varsinkaan muut kuin minä kuvanneet enää sen jälkeen.”

Sarah Marie Winther, toimitussihteeri, 26 vuotta:

2000

”Olin vain yhdeksänvuotias saadessani ensimmäiden digitaalikamerani. Itse asiassa minulla ei ole koskaan ollut analogista, siis filmikameraa. Sain kameran isältäni, ja ensimmäiset sadat kuvani otin muun muassa omista jaloistani, taivaasta ja puitten lehdistä.”

Klaus Nygaard, päätoimittaja, 46 vuotta:

1997

”Se 0,3 megapikselin ihme sai kurssikaverini toimittajakorkeakoulussa kerääntymään ympärilleni. Se, että sai juuri otetun värikuvan tuotua näytölle muiden nähtäväksi oli todella niiden rahojen arvoinen, jotka olin pulittanut tuosta kamerasta.

Vuonna 1999 hankin Kodakin kameran, jossa oli jo kokonaista 0,9 megapikseliä. Pikselikilpavarustelu oli alkanut. Viisi vuotta myöhemmin, Digikuvan alkuaikoina, hankin ensimmäisen digitaalisen peilijärjestelmäkamerani – Canon En osaa sanoa 10D:n, jossa oli jo 6,3 megapikseliä.”

1999

”Olin lukenut testin T3:sta, ostin sen ja leikkasin pc-tietokoneella, joka
oli uusi ja trendikäs noihin aikoihin. Ohjelma kaatuili tämän tästä, mutta intoni oli niin suuri, ettei haitannut, vaikka jouduin käynnistelemään konetta uudelleen ja aloittamaaan alusta.”

Aikansa unelmakameroita

Loimme aiemmin katsauksen kameroihin, joista olemme kirjoittaneet vuosina 2007, 2011 ja 2015.

Joskus silloin haaveilimme 4 megapikselin kameroista ja ensimmäisestä Lightroomin versiosta...

Jutut löytyvät täältä:

> Muistoja: unelmakamerat 2007

> Muistoja: unelmakamerat 2011

> Muistoja: unelmakamerat 2015