TILAA UUTISKIRJE
Me annamme ajattelemisen aihetta joka päivä – suoraan sähköpostiisi.
Osassa 2 kehitetään filmi ja käytetään nykytekniikkaa vanhan ajan kuvaamisen apuna. Käytettyjen kameroiden markkinoilla eteen tulee pieniä vastoinkäymisiä.
Ostin käytetyn analogisen peilijärjestelmäkameran kesällä 2024. Pian olin ottanut ensimmäisen rullan kuvia ja lähettänyt sen kehitettäväksi. Tilasin myös digikopiot kuvista. Kehityksen luvattiin kestävän 3 työpäivää. Minä odotin jännittyneenä linkkiä, josta pääsi lataamaan kuvat digitaalisena. Kuvat eivät olleet läheskään niin täydellisiä kuin nykyajan digikameroilla otetut, mutta ne olivat ilmeikkäitä. Tarkkoja, hyvin rajattuja ja valotettuja kuvia oli enemmän kuin odotin, ja säädöt olivat enemmän kohdallaan kuin olin luullut.
Käytin kuvatessani Lightme - Logbook -appia, johon kirjasin kaikkien kuvien tiedot. Digikuvaajana olen niin tottunut siihen, että kuvissa on mukana tieto siitä, millä säädöillä, milloin ja missä kuvat on otettu, etten osannut olla tietoja ilman nytkään. Filmille kuvatessani tallensin tiedot sovellukseen – aukon, suljinajan, polttovälin jne. Puhelimen appi lisäsi paikan ja ajan. Siinä sai samalla hyödyllistä tietoa filmille kuvaamisesta, kun näin, miten säädöt vaikuttivat kuviin.
Filmin lataaminen kameraan
Olin ostanut jo kaksi 80-luvun Minoltan peilijärkkäriä, ja loppukesän aikana tuli hankittua vielä kaikenlaista tilpehööriä filmille kuvaamista varten. Ostin mm. objektiiveja ja suojuksia, hihnoja ja lisää käsisäätöisiä objektiiveja Minoltalle. Sitten alkoi tuntua siltä, että tarvitsen myös kompaktimman kameran. Etsin kiinteäpolttovälistä mallia ja päädyin vuoden 1988 Canon Prima Shotiin, josta maksoin 15 €.
Siinä on sekä moottorioitu automaattitarkennus että filminsiirto, ja sen lisäksi vielä langaton kaukolaukaisin ja etsin, josta näkee sommittelun, kun kuvaa lonkalta. Tuskin tulen kuitenkaan kuvaamaan sillä enempää kuin sen yhden filmin, minkä sillä otin, koska kameran moottori on äänekäs ja ylivalottuneita kuvia oli paljon, samoin epäteräviä muotokuvia, koska kuvasin niin läheltä, että kamera ei pystynyt tarkentamaan kohteeseen kunnolla.
Odota viime hetkeen
Olen ostanut useimmat käytetystä analogisista kameroistani netistä – joskus suoraan myyjältä, mutta useimmiten nettihuutokaupasta.
Koska hinta määräytyy huutokaupan päättyessä, ei pidä tehdä niin kuin minä tein ensi alkuun, että tarjosin heti, kun näin jotakin kiinnostavaa, vaan vasta ihan viime sekunneilla, kun tarjoaminen oli päättymässä.
Kun tarjosin heti, minulle kävi useamman kerran niin, että aivan viime sekunnilla tuli joku ja ylitti tarjoukseni juuri ja juuri ja voitti kaupan, ja minä menetin pari semi-harvinaista kameraa. Aloin siis tarjota viime hetkillä. Paransin mahdollisuuksiani asettamalla enimmäissumman, jonka olin valmis maksamaan
Jos jostakin oli tarjottu 30 euroa, ja minä olin valmis maksamaan 60, saatoin merkitä enimmäistarjoukseksi 400, ja nettihuutokaupan automatiikka tarjosi puolestani jokaiseen kilpailevaan tarjoukseen vähän enemmän, kunnes enimmäissummaksi asettamani 60 € tuli täyteen. Jos viime sekunneilla hinta oli edelleen 30 €, ja olin valmis maksamaan 60, tarjoukseni nousi esim. 40 euroon, jos joku muu tarjosi 35 €. Kun olin asettanut 70 euroa maksimiksi 1980-luvun manuaalitarkenteisesta huippu-peilijärkkäristä Minolta X-700:sta, sain sen 60 eurolla, kun muut tarjoajat hyytyivät tai eivät ehtineet tarjota enempää.
Minolta X-700 valittiin vuoden 1981 eurooppalaiseksi kameraksi. Sitä valmistettiin pitkälle 90-luvulle.
Olin kuullut, että monet X-700-kamerat ovat menneet toimintakyvyttömiksi huonon kondensaattorin takia. Sen korjaaminen oli mahdollista, mutta ei minun juotoksillani. Ensimmäisissä X-700-kameroissa käytettiin laadukkaampia osia, joten niissä ongelmaa ei ollut. Sarjanumeron piti olla pienempi kuin 2.000.000. Siksi oikein hykertelin tyytyväisyydestä, kun tarkistin ostokseni sarjanumeron, ja se oli 1.130.659.
Kamera on sopivan kokoinen ja juuri sen näköinen kuin pitääkin. X-700 oli Minoltan ensimmäinen peilijärjestelmäkamera, jossa oli täysautomaattiohjelma, mikä vastaa P-ohjelmaa nykyisissä digikameroissa. Lisäksi sillä voi kuvata täysin manuaalisesti tai käyttäen aukon esivalintaa.
Objektiivin tarkistaminen
Ajan hammas jättää usein jälkensä, joten on viisaampi tarkistaa objektiivi ennen ostamista pahimpien ongelmien välttämiseksi. Jos ostat netistä, kysy myyjältä kirjallisesti, ja jos myyjän vastaus ei pidäkään paikkaansa, voit pyytää hyvitystä. Isoilta nettitoimijoilta saa pieneen hintaan ostoturvan, ja voi saada rahansa takaisin, jos tavara ei vastaa luvattua.
1. Ota suojukset pois ja pidä objektiivia valoa vasten, kierrä suljinrengasta ja tarkista sulkeutuvatko ja avautuvatko kaikki lamellit ilman, että mikään niistä repsottaa.
2. Tarkista, että aukkoarvon säätö toimii tarkasti, eikä ole liian kankea eikä löysä.
3. Jos objektiiviin on päässyt kosteutta, lasien väliin on voinut kasvaa hometta. Sitä ei saa pois kuin purkamalla. Peru kauppa.
4. Homeen näkee, kun valaisee lampulla läpi objektiivin. Viereisessä kuvassa home näkyy valkoisina pisteinä.
2 appia kuvaamisen avuksi
Valotusmittari
Monissa vanhemmissa kameroissa ei ole valotusmittaria tai se on huono. Valotusmittari-app kertoo tarvittavan aukkoarvon ja suljinajan. Oma suosikkini on iPhonella toimiva Lightme – Lightmeter, jossa voi valita kameramallin, objektiivin ja filmin ISO-arvon. Sovellus on ilmainen, mutta siinä on ostoksia, siis käytännössä maksuja, jotka ovat kytköksissä saman tekijän Logbook-sovellukseen.
Kun Lightme Logbookissa ostaa 1 Cappuccinon, saa käyttöönsä kaikki toiminnot myös Lightme Lightmeterissä. Lightmeterin ostokset eivät kuitenkaan avaa toimintoja Logbookissa. Androideille on myös vastaavia.
Logbook
Lokikirjaan merkitään jokaisen otetun kuvan tiedot, niin pysyy perillä siitä mitä säätöjä on käyttänyt. Ohjelma tallentaa itse, missä ja milloin kuva on otettu, kun lokikirjalle kertoo sen kuvanottoaikaan ja paikalla. Lightme – Logbook toimii iPhonessa. 1,99 eurolla kuussa saa sekä Logbookin että Lightmen toiminnot.
Logbookissa voi täyttää useampien kesken olevien filmirullien tietoja ja puhelinappissa voi lisätä kuvien Exif-tiedot ja siirtää ne digiversioihin. Android-laitteilla voi käyttää Exif Notesia.
