Retrokameroita ei millään tahdo malttaa olla hankkimatta. Ostosten kylkiäisenä tuli sekä kolikoita että kamera, jonka kotelon pinta oli halkeillut, mutta sen sai korjattua yllättävällä materiaalilla.
Olin jo ostanut useamman analogisen kameran, kun löysin 90-luvun analogisen peilijärkkärini, vain todetakseni, että se ei toimi. Vaikka olin tyytyväinen käytettyihin käsitarkenteisiin Minolta-kameroihini halusin kokoelmaani järkkärin ajalta, jolloin automaattitarkennus oli uutta. Käytettyjä laitteita myyvästä nettikaupasta löysin Dynax 505si Superin, vuodelta 1998 peräisin olevan keskitasoisen automaattirakenteisen kameran.
Ajan hammas oli nakertanut tätäkin kameraa, niin kuin useimpia näitä kameravanhuksia. Etsimen kuva oli tumma ja vihertävä, mille ei voinut mitään, kun oli jo ostanut laitteen. Tamperelaisen Kamerastore.comin nettisivuilta löysin vielä tiedon, että ongelma oli erityisen yleinen kyseisessä mallissa, muta kuvan laatuun se ei vaikuta. Ensimmäisen ottamani filmin kuvista tulikin oikein hyviä. Löysin kameraan melko tehokkaan ulkoisen salaman vaivaisella eurolla, koska muita tarjouksia ei tullut.Postituskuluineen salama maksoi minulle vähän päälle vitosen.
TILAA UUTISKIRJE
Me annamme ajattelemisen aihetta joka päivä – suoraan sähköpostiisi.
Lisäksi sain hyvältä kollegalta vuoden 1999 Canon EOS 300:n täysin ilmaiseksi, koska hän oli iloinen innostuksestani vanhoihin kameroihin. Kamera vaikutti täysin käyttämättömältä. Filmin kelaus EOS 300:ssa on aivan erityinen. Kun filmi on kamerassa, kamera rullaa joka kuvan jälkeen filmin sisään ja kohdalleen, kun tavallisesti filmi siirtyy kuvan jälkeen ruudun verran eteenpäin, ja lopuksi koko filmi kelatataan hylsyyn. Canon EOS 300:n menetelmällä on kaksi etua. Kamera näyttää, montako kuvaa on jäljellä, ja jos takakansi sattuu avautumaan , kaikki kuvat eivät valotu pilalle, vaan ainoastaan viimeisin, kun muut on jo kelattu rullan suojiin.
Valotus filmille kuvattaessa
Karkea kahva
Halusin myös edistyneemmän peilijärjestelmäkameran, jossa oli automaattitarkennus, ja himottelin vuoden 1993 Minolta Dynax 700:aa, jossa on mm. 1/8000 sekunnin suljinaika. Käytettyjen Dynax 700 -kameroiden hinnat olivat ällistyttävän halpoja, ja sitten kävikin ilmi, että kyseisen sukupolven kamerassa oli ajan esiin tuoma ongelma: näiden vuosikertojen kameroiden kahvat halkeilivat. Tein nettihuutokaupassa tarjouksen Dynax 700si:stä, akkukahvasta ja zoomobjektiivista ja sain koko hoidon 19 eurolla.
Kahvan pinta oli halkeillut, mutta se ei vaikuttanut toimintaan. Kuukautta myöhemmin ostin toisen Dynax 700si:n. Myyjä oli laittanut kamerasta suttuisia kuvia, joten laite ei houkutellut muita tarjoajia. Sain sen, Minolta-laukun ja 3 objektiivia yhteensä 17 eurolla. Ja kun paketti saapui, kaikki oli aivan ensiluokkaisessa kunnossa. Laukku oli todella tyylikäs ja sopivan kokoinen, ja kameran kahvan pinta ei ollut lainkaan halkeillut. Todellinen kaappaus käytettyjen markkinoilla!
Toisessa ostamassani Minolta Dynax 700si:ssä oli ehjä kahva ja alkuperäinen merkkihihna.
1980-luvun lopussa ja 1990-luvun alussa Minolta teki kameroita, joihin saattoi ostaa erityisiä laajennuskortteja, jotka olivat vähän niin kuin muistikortteja. Kortilla saattoi lisätä kameraansa päällekkäisvalotustoiminnon, toisella kortilla sai muotokuvatilan jne. Nämä laajennukset toimivat myös Dynax 700si:ssä, ja nyt etsin kissojen ja koirien kanssa korttia Data Memory 2. Sillä voi tallentaa kuvausasetukset sekä digikameralla otetuista kuvista automaattisesti kuvan mukana tallentuvat exif-tiedot. Näitä kuvausasetuksia ei lisätä kuviin, mutta tiedot neljästä viimeisimmästä filmirullasta voi katsoa kameran näytöltä.
Vinkkejä analogisista välineistä
Kahvan korjaus
Yhdessä ostamassani kamerassa oli halkeillut ja tahmaisen tuntuinen kahva. Ostin silikonikumimassaa (Sugru), jota voi käsitellä kuin muovailuvahaa, ja se kovettuu kuivuessaan. Päällystin kahvan sillä. Kuten kuvasta näkyy, en panostanut estetiikkaan vaan toimivuuteen.
Täytin halkeamat ja päällystin koko kahvan ohuella kerroksella korjausmassaa ihan vain käsin painelemalla.
Ettei kahvaan tullut sormenjälkikuvioita, kastelin kädet ja silotin korjausmassan märillä käsillä.
Annoin kahvan kuivua, noin 2 vrk, kunnes massa oli kuivunut muovin tuntuiseksi.
Sugru-korjausmassaa saa eri värejä. Mustasta tosin tuli tumman harmaa.
Välineitä filmille kuvaavalle
Tarviketta analogiseen kameraan
Vastavalosuoja
Käytetyissä objektiiveissa on harvoin vastavalosuojaa mukana. Moniin objektiiveihin saa suodinkierteisiin sopivia suojia. Itse ostin kaksi kumista "haitarimallia", jotka sopivat eri tavoin litistettyinä eri polttoväleille. Kahden kappaleen setti maksoi 10 €.
Kamerahihna
Kameran mukana ei aina tule hihnaa, ja minä tahtoisin, että vanhoissa kameroissani olisi alkuperäiset hihnat. Niitä löytää esim. Kamerastore.comista käytettynä tai hakemalla netistä camera strap ja kameran ja mallin nimeä.
Harmaasuodin
Monen vanhan kameran nopein sulijinaika on 1/1000 s. Suurimmilla aukkoarvoilla ei voi käyttää kovin valovoimaista optiikkaa ilman, että päivänvalossa otetut kuvat ylivalottuvat. Säädettävälla harmaasuotimella saa vähennettyä valoa niin, että voi käyttää isoa aukkoa kuvan ylivalottumatta.
