Pue päälle pipo ja lapaset ja ota kamera kainaloon!
Talvella voi tehdä muutakin kuin viihtyä kotona. Vuodenaika tarjoaa myös upeita elämyksiä kameran kanssa liikkuvalle.
Esittelemme viisi upeaa talviaihetta ja annamme parhaat vinkkimme, joiden avulla saat varmasti hyviä kuvia.
Ota upeita kuvia talvilinnuista
Kun ulkona on pakkasta, linnut lähtevät metsästä kaupunkeihin etsimään ruokaa. Lintujen ruoka kannattaa siis sijoittaa strategiseen paikkaan pihalla, jotta näet linnut esteettä kameroinesi.
Pohjolan lukuisat talvehtivat linnut etsivät ruokaa ja kokoontuvat löytämiensä aterioiden ympärille. Omassa pihassa voi nähdä usein sinitiaisia, västäräkkejä, punarintoja, keltasirkkuja, viherpeippoja tai vaikkapa varpusen.
Aseta kamera jalustalle ja odota, että linnut saapuvat paikalle. Pysyttele rauhallisena ja tarkkaile lintuja, jotta näet, missä ja miten ne seisahtuvat ruuan ympärille. Sen jälkeen voit sommitella ja ottaa kuvan.
Suosittelemme teleobjektiivia, jotta pääset lähelle lintuja häiritsemättä niitä. Suojaa laite tarvittaessa sateelta laittamalla kamera ja objektiivi muovipussiin.
> Lue myös: Näin otat upeita perhekuvia talvella

Punarinta on varsinkin Etelä-Suomessa yleinen lintu. Ennen rastaaksi luokiteltu lintu on siirretty peippojen heimoon.
© ShutterstockTalvisin linnut tulevat metsästä kaupunkeihin etsimään ruokaa. Siksi lintujen ruoat kannattaa sijoittaaa sellaiseen paikkaan pihalla, jotta lintuja voisi kuvata.
Pihoillamme vierailee päivittäin mm. variksia, harakoita, viherpeippoja, talitiaisia, keltasirkkuja ja punatulkkuja.
Kiinnitä kamera jalustaan ja odota, että linnut pysähtyvät syömään. Tarkkaile lintuja vähän aikaa, ennen kuin aloitat kuvaamisen. Sitten vain tähtää, tarkenna, sommittele ja kuvaa.
Kuvaa teleobjektiivilla saadaksesi linnuista lähikuvia niitä häiritsemättä. Jos ulkona sataa räntää tai vettä eivätkä kamera ja objektiivi ole sääsuojattuja, suojaa laitteet kosteudelta muovipussin avulla.
Kokeile myös näitä kuvaustehtäviä.
Uudenvuoden värikkäät ilotulitteet
Talven pimeydessä voi nähdä usein myös värikkäitä valoja – ja uudenvuodenaatto päihittää siinä kaikki muut talvi-illat.
Hyviä ilotulituskuvia saa käyttämällä pitkää valotusaikaa. Suljinaika määrittää, kuinka pitkiä valojuovia ilotulitteet muodostavat kuvaan. Aseta kamera jalustalle, kun käytät pitkiä valotusaikoja.
Huomaa se, että valotusaika ei saa korostaa liikaa esimerkiksi läheisen kaupungin valoja. Yleensä ilotulitus on parhaimmillaan noin kahden tai kolmen sekunnin valotusajalla.
Käytä kamerassa manuaalista ohjelmaa. Aloita ISO-arvolla 100 ja aukolla F10. Tarkista sitten, onko valotusajan oltava kaksi vai kolme sekuntia.
Käytä lopuksi kuvankäsittelyohjelmaa, jolla voi piristää ilotulitusten lukuisia eri värejä.

Ikuista uudenvuodenaaton upea ilotulitus. Se on taatusti komea aihe.
© ShutterstockLumen peittämä maisema
Voit ottaa ainutlaatuisia maisemakuvia, kun luonto on vitivalkoista.
Lumimaisemia kuvattaessa on huomioitava kaksi erityisen tärkeää asiaa. Automaattitarkennus ei nimittäin toimi kunnolla, ja sama pätee valomittariin.
Vaarana on usein kuvan jääminen alivalottuneeksi, kun aurinko paistaa suoraan lumeen. Kameran valotusmittari olettaa, että pinta heijastaa yleensä vähemmän valoa kuin vaikkapa lumi.
Siksi on tärkeää, että päätät itse, kuinka paljon valoa kameraan pääsee. Lisäksi kannattaa kuvata raakamuodossa, jotta valoisuutta on helpompi säätää kirkkailla ja varjoisilla alueilla.
Tarkennusta säädettäessä tarkennuspiste on asetettava kohtaan, jossa on kontrastia. Se voi olla kohta, jossa näkyy osa sellaisesta oksasta, joka ei ole kokonaan lumen peitossa. Se voi olla myös paikka, jossa varjo luo kontrastia lumikinoksen valkoiselle pinnalle.
> Lue myös: Näin huolehdit valokuvausvälineistäsi talvipakkasella

Automaattitarkennus ei sovi hyvin lumisten maisemien kuvaamiseen. Käytä siis käsitarkennusta tai aseta tarkennuspiste paikkaan, jossa on kontrastia. Tässä kuvassa puun tummien ja vaaleiden alueiden välinen rako on paras paikka tarkentaa.
© ShutterstockJäinen maisema
Paukkupakkasilla kova tuuli voi saada aikaan sen, että laiturit, kaiteet, penkit ja muut lähellä vesistöä olevat esineet kuorrutetaan paksuun jääkerrokseen.
Niin käy, kun ilman lämpötila laskee, mutta meren lämpötila on edelleen niin korkea, ettei vesi jäädy.
Kun aallot lyövät rantaa kohti, vesi muodostaa välittömästi jäästä kuin panssaria, josta voi saada upeita ja tavanomaisesta poikkeavia kuvia.

Laajakulmalla kuvattaessa on tärkeää sijoittaa kohde etualalle ja mieluiten mahdollisimman lähelle etulinssiä.
© ShutterstockMetsäisten saarten järvisavu
Kun ilma on erittäin kylmää, järven tai meren pinta voi näyttää kiehuvalta.
Ilmiötä kutsutaan järvi- tai merisavuksi, ja se ilmenee yleensä vasta, kun lämpötila laskee alle kymmeneen pakkasasteeseen.
Tällöin lämpimämpi vesi haihtuu kohdaten kylmää ilmaa ja muodostaen eräänlaisia savuvalleja, jotka voivat kohota jopa metrin korkeudelle.
> Lue myös: Ikuista talven varjot

Vedenpintaan asti zoomaaminen saattaa houkutella, jotta kuva olisi täynnä upeaa savua, mutta kuvasta tulee mielenkiintoisempi, jos siihen lisätään tunnistettavia elementtejä.
© Shutterstock