Aloita lintukuvaus

Lintuja on lähes kaikkialla, ja kotipihalla ja kaupungissakin on runsaasti pikkulintuja, joita on mukava kuvata. Lintujen esiintyvyydessä on kuitenkin eroja, joten jos etsit kuvattavaksi jotakin tiettyjä lintulajeja, kannattaa selvittää niiden asuinalueet esimerkiksi Suomen Birdlifen sivustosta.

Lintuja voi kuvata myös lintutorneista, ja yksi vaihtoehto on vuokrata piilo paikasta, jossa esimerkiksi petolinnut viihtyvät.

Jos kuvaat lintuja, jotka elävät lähellä ihmisastutusta, riittää, että olet kärsivällinen ja odottelet rauhassa paikoillasi kamera valmiina. Älä tee äkkinäisiä liikkeitä, sillä ne voivat pelästyttää linnut pois.

Luonnossa kannattaa pukeutua maastoväreihin ja vaatteisiin, jotka eivät kahise liikkuessasi, ja lisäksi voit turvautua piilokojuihin. Muista, että joillakin alueilla lintujen lähelle meneminen on kiellettyä. Voit myös kuvata näköalatorneista ja lintutorneista.

Suosittelemme lintukuvaukseen peilijärjestelmäkameraa tai peilitöntä järjestelmäkameraa ja telealueen kattavaa objektiivia, jonka polttoväli on mieluusti 400 mm tai enemmän. Lintuja voi kuvata myös tehokkaalla zoomilla varustetulla taskukameralla, mutta järjestelmäkameralla saat parempia kuvia, sillä ne tallentavat yleensä enemmän yksityiskohtia ja toimivat paremmin erityisesti hämärässä.

Lintuja voi mainiosti kuvata käsivaralta, jolloin on helppoa kuvata moneen eri suuntaan. Objektiivit voivat kuitenkin olla painavia, joten kuvaat jossakin tietyssä paikassa oleilevia lintuja, voit käyttää myös jalustaa, jossa on gimbaali- eli keinupää. Sen avulla kamera on helppo kääntää oikeaan suuntaan.

Me suosittelemme lintukuvaukseen ”Aukon esivalinta” -kuvausohjelmaa (A tai Av), jossa kuvaaja säätää itse aukoa kokoa. Aloita kuvaaminen aukolla F5.6, jos objektiivisi sen mahdollistaa. Se päästää kennolle paljon valoa ja varmistaa, että tausta sumentuu kauniisti. Jos kuvaat suurta lintua lennossa, aukkoa kannattaa pienentää F8.0:aan tai F11:een. Tällöin siipien kärjetkin erottuvat terävinä.

Käytä automaattista ISO-arvoa, ja aseta valikossa ISO-arvo muuttumaan automaattisesti, jos suljinaika on pitempi kuin 1/2000 sekunti kuvatessasi lentäviä lintuja ja 1/500 sekunti kuvatessasi istuvia lintuja.

Valitse tarkennustavaksi ”Jatkuva tarkennus”. Monissa uudemmissa järjestelmäkameroissa on kohteen tunnistustoiminto, joka tunnistaa linnut automaattisesti ja tarkentaa niihin tai niiden silmiin, jos ne ovat tarpeeksi lähellä. Ota tämä toiminto käyttöön, jos se kamerastasi löytyy.

Jos kamerassasi ei ole kohteentunnistusta, tarkenna kuva-alan tiettyyn kohtaan ja varmista, että lintu pysyy kyseisellä alueella.

Jos kuvaat lentäviä lintuja, valitse nopea sarjakuvaus, jolloin kamera ottaa kuvia niin kauan kuin pidät laukaisinta painettuna. Paikallaan olevia lintuja varten voit valita hitaamman jatkuvan kuvauksen.

Monissa peilittömissä järjestelmäkameroissa on äänetön tila, jossa kamera kuvaa täysin äänettömästi eivätkä linnut säikähdä kameran ääniä. Äänettömässä tilassa kamera käyttää elektronista suljinta, jolloin vaarana on liikkeen vääristyminen. Se voi olla ongelma erityisesti silloin, kun seuraat kamerallasi lentävää lintua.

Ongelman häiritsevyys vaihtelee kameramalleittain, joten asia kannattaa tarkistaa etukäteen. Jos kamerasi tuottaa vääristynyttä kuvaa, kun liikutat sitä sivusuunnassa äänettömässä tilassa, älä käytä äänetöntä tilaa kuvatessasi lentäviä lintuja.

Jos mahdollista, varmista, että linnun edessä on enemmän tyhjää tilaa kuin sen takana. Sommittele siis kuva niin, että lintu ei ole kuvan keskellä. Jos lintu katsoo vasemmalle, sijoita lintu lähelle kuvan oikeaa reunaa, jotta sen vasemmalla puolella on enemmän tilaa.