• Oma sivu
  • Tallennetut artikkelit
    • Valokuvaustekniikka
    Mitä ISO-a...

    Mitä ISO-asetuksista pitää tietää

    Kameran valoherkkyyttä säädetään ISO-arvon avulla. Arvon kasvattaminen mahdollistaa lyhyemmillä suljinajoilla kuvaamisen. Täältä saat neuvot ISO-herkkyyden säätämiseen.

    Teksti —
    -
    12. joulukuuta 2025
    Suurella ISO-herkkyydellä otettu iltakuva

    Suurella ISO-herkkyydellä voi kuvata hämärässä käsivaralta.

    © Shutterstock/beboy

    ISO-herkkyys on syytä tuntea, että saa kamerallaan parhaita mahdollisia kuvia.

    ISO-herkkyys on yksi kolmesta valokuvauksen perusperiaatteesta, jotka ovat suljinaika, aukko ja ISO.

    Tässä artikkelissa kerrotaan, mitä ISOsta on tärkeä ymmärtää, ja annetaan pari hyödyllistä kikkaa.

    Sisältökatsaus

    Mikä on ISO-herkkyys?

    Mikä ISO-arvo on? Lyhyesti: ISO-arvo määrittää kameran valoherkkyyden.

    Kameroiden pienin ISO-arvo on yleensä 100. Suurin arvo monissa kameroissa on 25 600, ja joissakin se on jopa 3 280 000, jolla kuvista tulee erittäin rakeisia. Siitä lisää myöhemmin tässä artikkelissa.

    Pieni ISO-arvo tarkoittaa vähäistä valoherkkyyttä. Kun ISO-lukemaa säädetään suuremmaksi, herkkyys lisääntyy, koska kuvakennon signaali vahvistuu.

    Canon EOS 70D

    Canoneissa ISO-painike on yleensä kameran päällä oikealla.

    © Canon

    Mikä ISO-arvo pitää valita?

    ISO-arvoa käytetään koko ajan. Sen valinnasta riippuu, mikä aukko ja suljinaika kohteelle valitaan.

    Jos kuvattaessa halutaan jostain syystä käyttää jotain tiettyä ajan ja aukon yhdistelmää, säädetään lopullinen valotus juuri ISO-herkkyyssäädön avulla.

    Mutta: mitä suurempi ISO-arvo, sitä enemmän kohinaa kuvaan tulee.

    Milloin suuri ISO-arvo aiheuttaa liikaa kohinaa?

    Auringonpaisteella ISO 100 tai 200 riittää hyvin, koska suljinajan voi valita lyhyeksi ja aukon pieneksi.

    Pilvisellä säällä ISO 400 on parempi, ja jos kuvataan esim. bändikeikkaa, voi ISO 6400 hyvinkin olla tarpeen. Näin suurella arvolla kuvaan tulee yleensä näkyvää kohinaa.

    Kannattaa etukäteen harkita, kumpi haittaa enemmän, kuvien rakeisuus vai epäterävyys.

    Milloin kannattaa käyttää auto-ISOa?

    Jos ISO-herkkyys tuntuu aluksi hankalalta asialta, voit suunnata kameran kohteeseen ja antaa kameran valita ISO-herkkyyden.

    Kamerat selviävät useimmista kuvaustilanteista hyvin automaattiasetuksella, vaikkakin ne saattavat joskus valita kohteen kannalta väärän ISO-herkkyyden.

    Kamera ei voi tietää, millaista lopputulosta kuvaaja hakee taikka liikkuuko kohde vai ei.

    Nikon D810

    Joissakin Nikon-malleissa ISO-painike löytyy vasemmanpuoleisesta säätökiekosta ja toisissa malleissa se on takanäytön vieressä.

    © Nikon

    Voit varmistaa, että ISO-arvo sopii suljinaikaan ja aukkoon, kun käytät auto-ISO-toimintoa, jolloin kamera valitsee käytettävän ISO-arvon muuttamatta suljinnopeutta ja aukkoa.

    Milloin ISO-arvoa pitää säätää?

    Useimmissa kameroissa on erillinen ISO-painike.

    Pidä sitä pohjassa ja valitse haluamasi ISO-arvo joko säätökiekolla tai nuolinäppäimillä.

    Auto ISO -asetukset löytyvät yleensä valikoista. Aseta suurin mahdollinen ISO-arvo ja pisin mahdollinen valotusaika. Joissain kameroissa on Fn-painike, jolla pääsee ISO-asetukseen.

    Suuren ISO-herkkyyden aiheuttamaa kuvakohinaa.

    Näin paljon kuvakohinaa, nimenomaan värikohinaa, aiheuttaa suuri ISO-herkkyys. Kuva on tummasta taustasta, jossa kohina näkyy selkeimmin.

    © Shutterstock

    Mikä on oikea ISO-herkkyys?

    Kaikki kamerat eivät ole samanlaisia, ja siksi ne eivät reagoi samalla tavalla, kun kuvataan pienellä tai suurella ISO-herkkyydellä.

    Esimerkiksi täyden kennokoon eli kinokoon kamera pärjää suurilla ISO-herkkyyksillä teknisesti paremmin kuin pienemmän kennokoon kamera.

    Jos kamerassa on suuri kuvakenno, sen yksittäiset pikselit ovat suurempia, joten ne vastaanottavat enemmän valoa ja tuottavat vähemmän kuvakohinaa. Nk. croppikennokameroissa, kuten Sony A6000:ssa, yksittäiset pikselit ovat pienempiä ja tuottavat enemmän kuvakohinaa.

    Sony A6000 siis tuottaa ISO 6400:lla kuvattaessa enemmän kohinaa kuin esim Canonin täyden kennokoon EOS RP.

    Tässä näkyy kuvakohinan, tässä tapauksessa rakeisuuden, lisääntyminen ISO-herkkyyden lisääntymisen myötä. Eri kamerat tuottavat kuitenkin eri määrän kohinaa samalla herkkyydellä.

    © Shutterstock

    Voiko ISO-arvoa nostaa tuottamatta kohinaa?

    Kun puhutaan ISO-herkkyydestä, puhutaan usein myös kuvakohinasta. Siksi aloittelijaa usein kehotetaan pysymään pienimmässä ISO-arvossa.

    Nykyaikaiset kamerat eivät kuitenkaan tuota kohinaa yhtä paljon kuin vuosikymmen sitten. Siksi voit helposti valita suuremman ISO-arvon, mistä voi olla paljon hyötyä monissa kuvaustilanteissa.

    Nykykameroilla kuviin ei muodostu juurikaan kohinaa esimerkiksi ISO 400:lla. Jotkut kamerat selviävät jopa ISO 6400:sta miltei ilman näkyvää kohinaa.

    Siksi kannattaa kokeilla, kuinka suurille lukemille kamera voi mennä tuottamatta liian paljon kohinaa kuvaiin.

    Opi lisää Etunurkassa

    Digikuvan tilaajana pääset hyödyntämään Etunurkka-osiotamme. Sieltä löytyy vinkkejä, oppaita ja videoita oikean ISO-arvon löytämiseen.

    Katso esim. tältä videolta, kuinka kameran ISO-asetuksista saa eniten hyötyä.