Suurella ISO-herkkyydellä otettu iltakuva

Suurella ISO-herkkyydellä voidaan kuvata hämärässä käsivaralta.

© Shutterstock/beboy

Näin käytetään kameran ISO-asetuksia

Kameran valoherkkyys määritetään ISO-arvon avulla. Sen kasvattaminen mahdollistaa nopeammilla suljinajoilla kuvaamisen. Tässä ohjeita ISO-herkkyyden säätämiseen.

tiistai 6. elokuuta 2019 teksti Poul Siersbæk

On tärkeää tietää, mitä ISo-herkkyys tarkoittaa ja miten ISO-asetusta käytetään kameran valotusta säädettäessä.

ISO-herkkyyden lisäksi valotukseen vaikuttavat valotusaika ja himmenninaukon koko.

Mikä on ISO-herkkyys?

ISO-arvo kuvaa kameran valoherkkyyttä: pieni ISO-arvo tarkoittaa vähäistä herkkyyttä. Kun ISO-lukemaa säädetään suuremmaksi, herkkyys lisääntyy, koska kuvakennon signaali vahvistuu. 

Kameroiden pienin ISO-arvo on yleensä 100. Yleensä suurin arvo monissa kameroissa on 25 600, ja joissain se on jopa 3 280 000, jolla kuvista tulee erittäin rakeisia.

Canon EOS 70D

Canoneissa ISO-painike on yleensä oikealla ylhäällä.

© Canon

ISO-herkkyys tilanteen mukaan

ISO-herkkyys on yksi kameran perussäädöistä. Suljinajan ja himmenninaukon ohella se on kolmas valotukseen vaikuttavista tekijöistä. Jos kuvattaessa halutaan jostain syystä käyttää jotain tiettyä ajan ja aukon yhdistelmää, säädetään lopullinen valotus juuri ISO-herkkyyssäädön avulla.

Pieni arvo sopii silloin, kun valoa on runsaasti (esim. auringonpaiste), kun taas suuria arvoja tarvitaan hämärässä, kun salamavaloa tai jalustaa ei ole tai haluta käyttää.

Lue myös: Häviötöntä kohinanpoistoa Photoshopilla

Auringonpaisteella ISO 100 tai 200 riittää yleensä hyvin. Pilvisellä säällä ISO 400 on parempi, ja jos kuvataan esim. bändikeikkaa, voi ISO 6400 hyvinkin olla tarpeen. Kannattaa etukäteen harkita, kumpi haittaa enemmän, kuvien rakeisuus vai epäterävyys – yleensä se on jälkimmäinen.

Lue myös: Käytä oikeaa kuvausohjelmaa

Anna kameran valita ISO-herkkyys

Jos ISO-herkkyys tuntuu aluksi hankalalta asialta, voit suunnata kameran kohteeseen ja antaa sen valita ISO-herkkyyden.

Kamerat selviävät useimmista kuvaustilanteista automaattiasetuksella, vaikkakin ne saattavat valita kohteen kannalta väärän ISO-herkkyyden. Kamera ei näet voi tietää, millaista lopputulosta kuvaaja hakee taikka liikkuuko kohde vai ei.

Nikon D810

Joissakin Nikon-malleissa ISO-painike löytyy vasemmanpuoleisesta säätökiekosta ja toisissa malleissa se on takanäytön vieressä.

© Nikon


Auto-ISO on erinomainen ratkaisu silloin, kun kuvataan vaihtelevassa valaistuksessa, esim. siirrytään hämärästä valoisaan ja takaisin. Sitä käytettäessä voidaan asettaa suurin mahdollinen ISO-arvo ja pisin mahdollinen valotusaika.

Lue myös: Sopiva suljinaika Auto-ISO-toiminnon avulla

Näin ISO-arvoa säädetään

Useimmissa kameroissa on erillinen ISO-painike. Pidä sitä pohjassa ja säädä haluamasi ISO-arvo joko säätökiekolla tai nuolinäppäimillä. Auto ISO -asetukset löytyvät yleensä valikosta. Samalla säädetään suurin mahdollinen ISO-arvo ja pisin mahdollinen valotusaika. Joissain kameroissa on Fn-painike, jolla ISO-asetus voidaan määrittää.

Suuren ISO-herkkyyden aiheuttamaa kuvakohinaa

Näin paljon kuvakohinaa, nimenomaan värikohinaa, aiheuttaa suuri ISO-herkkyys. Kohina näkyy selkeimmin kuvan tummissa kohdissa.

© Shutterstock

Sopivan ISO-herkkyyden valitseminen

Kaikki kamerat eivät ole samanlaisia, ja siksi ne eivät reagoi samalla tavalla, kun kuvataan pienellä tai suurella ISO-herkkyydellä.

Esimerkiksi kinokoon kamera tekee suurilla ISO-herkkyyksillä teknisesti parempaa jälkeä kuin pienemmän kennokoon kamerat.

Jos kamerassa on suuri kuvakenno, ovat sen yksittäiset pikselit suurempia, joten ne vastaanottavat pieniä pikseleitä enemmän valoa ja tuottavat vähemmän kuvakohinaa. Nk. croppikennokameroissa, kuten Sony A6000:ssa, yksittäiset pikselit ovat pienempiä ja tuottavat enemmän kuvakohinaa.

Sony A6000 siis tuottaa ISO 6400:lla kuvattaessa enemmän kohinaa kuin esim Canonin kinokennoinen EOS RP.

Lue myös: 6 asiaa, joita et ehkä tiennyt ISO-herkkyydestä

Tässä näkyy kuvakohinan, tässä tapauksessa rakeisuuden, lisääntyminen ISO-herkkyyden lisääntymisen myötä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että eri kamerat tuottavat eri määrän kohinaa samalla herkkyydellä.

© Shutterstock

Nosta kameran ISO-herkkyyttä

Kun puhutaan ISO-herkkyydestä, puhutaan usein myös kuvakohinasta. Siksi aloittelijaa usein kehotetaan pysymään pienimmässä ISO-arvossa.

Nykyaikaiset kamerat eivät kuitenkaan tuota kohinaa yhtä paljon kuin vuosikymmen sitten. Siksi voit helposti valita suuremman ISO-arvon, mistä voi olla paljon hyötyä monissa kuvaustilanteissa.

Nykykameroilla kuviin ei muodostu juurikaan kohinaa esimerkiksi ISO 400:lla. Jotkut kamerat selviävät jopa ISO 6400:sta miltei ilman näkyvää kohinaa.

Siksi kannattaa kokeilla, kuinka suurille lukemille kamera voi mennä tuottamatta liian paljon kohinaa kuvaiin.

Lue myös5 perusvirhettä, joita aloittelijan kannattaa karttaa

Opi lisää Etunurkassa

Digikuvan tilaajana pääset hyödyntämään Etunurkka-osiotamme. Se on oikea virtuaalikirjasto, josta löytyy vinkkejä ja video-oppaita oikeitten ISO-herkkyyksien löytämiseen.

Katso vaikkapa tältä videolta, kuinka kameran ISO-asetuksia voidaan hyödyntää.

Ehkä sinua kiinnostaa...

Saat jännittävää sisältöä suoraan sähköpostiisi!