Kennon koko kertoo kameralla saatavien kuvien teknisestä laadusta.
Matkapuhelimissa ja pienissä kompaktikameroissa on yleensä niin kutsuttu 1/2.3-tuumainen kuvakenno. Se vie noin 6,17 x 4,55 mm tilaa, ja tähän kokoon voidaan puristaa 20 megapikseliä, jolloin jokainen pikseli on erittäin pieni.
Kun 20 megapikseliä levitetään 24 x 36 mm:n täyden kennokoon eli kinokoon kennolle, joka pikselillä on enemmän tilaa. Itse asiassa täysikokoinen kenno on noin 30 kertaa 1/2.3-tuumaista kuvakennoa suurempi.
> Lue myös: Näin monta pikseliä vaatii A4-tulostus.
TILAA UUTISKIRJE
Me annamme ajattelemisen aihetta joka päivä – suoraan sähköpostiisi.
Suuremmat pikselit vähentävät kohinaa
Tämä tarkoittaa, että jokaiseen pikseliin mahtuu enemmän valoa. Siksi kenno käsittelee valokohinaa paljon paremmin, koska valoa tulee enemmän, jolloin se kattaa kohinan.
Lisäksi suurempi pikseli voi täyttää laajemman alueen tumman ja vaalean välillä. Yksinkertaisettuna pieni pikseli täyttyy valolla paljon suurta nopeammin, ja valoa täynnä oleva pikseli tarkoittaa täysin valkoista eli puhkipalanutta kohtaa kuvassa.
Harrastajille suunnatuissa kameroissa on paria poikkeusta lukuun ottamatta viisi eri kennokokoa.
1" kenno
Tätä tyyppiä käytetään erityisesti harrastajille tarkoitetuissa kompakti- eli pokkarikameroissa. Kokonsa ansiosta se on paljon laadukkaampi kuin pienemmät kennot ilman, että kamerat ovat erityisen suuria.
Kennotyyppi on muun muassa Sonyn RX100-sarjan taskukameroissa ja Panasonic Lumix DC-TZ200 -kompaktikamerassa.
Four Thirds -kenno
Four Thirds -kennoa käyttää lähes ainoana Olympus, joka nykyään on nimeltään OM SYSTEM, sekä Panasonic. 3/4-kenno on noin 1,6 kertaa 1"-tyypin kennoa suurempi.
OM SYSTEM ja Panasonic käyttävät kennoa Micro Four Thirds -tyyppisissä peilittömissä järjestelmäkameroissaan.
Polttovälin pidennys on 2x, joten 14-40 mm:n objektiivi Four Thirds -kameraan vastaa kinokoon kamerassa 28-80 mm:n objektiivia. Four Thirds -kennon kuvien sivusuhde on 4:3.
DigiKUVAn tilaajana voit lukea lehden vaikka saman tien mobiililaitteilla Wype-sovelluksesta.
Tilaajana voit kirjautua nettisivujemme vain tilaajille avoimeen Etunurkka-osioon, jossa on satojen videokurssien lisäksi muun muassa suuri objektiiviopas järjestelmäkameroista.
APS-C-kenno
APS-C-kennon koko ja nimi on peräisin Advanced Photo System -järjestelmästä, joka on 1990-luvun lopulta peräisin oleva filmiformaatti. Filmi oli hieman tavallista kapeampi, ja siinä oli valittavana erilaisia kameraformaatteja, kuten C, joka oli lyhenne sanasta Classic ja tuotti filmille 25,1 × 16,7 mm:n kuvan.
>Lue myös: Viisi polttoväliä, jotka kannattaa tuntea
Monet valmistajat, kuten Canon, Fujifilm, Nikon ja Sony, valmistavat APS-C-kennoilla varustettuja järjestelmä- ja peilijärjestelmäkameroita, jotka eivät kuitenkaan ole aina täysin samankokoisia kuin analogiset kennot aikoinaan.
Useimmat valmistajat tarjoavat noin 23,5 x 15,6 mm:n kennokokoa, joka pidentää polttoväliä 1,5x. Canonin APS-C-kennojen koko on 22,3 × 14,8 mm ja polttovälin pidennys 1,6x. Sivusuhde on 3:2, aivan kuten kinokoossa eli täysikokoisessa kennossa.
Kinokoon eli täyden koon kenno
Kinokoon eli täyden koon kenno on suunnilleen samankokoinen kuin perinteinen 24 x 36 mm:n filmiformaatti. Canon, Nikon, Panasonic, Pentax ja Sony ovat esimerkkejä kinokoon kameroita tekevistä valmistajista.
Kuvien sivusuhde on 3:2, ja kennon pinta-ala on lähes neljä kertaa suurempi kuin Four Thirds -tyypissä.
>Lue myös: Näin käytät ISO-asetuksia
Keskikoon kenno
Analogisina aikoina yli 24 x 36 mm:n kennoja kutsuttiin keskikokoisiksi, ja yli 100 mm × 130 mm:n koossa ne olivat suurikokoisia.
Keskikoon kennojakin on siis erilaisia. Fujfilm ja Hasselblad valmistavat 43,8 x 32,9 mm:n kennoja, mutta esimerkiksi Hasselblad valmistaa myös 53,4 x 40,0 mm:n keskikoon kennoja kameroihin. Sivusuhde on yleensä 4:3.