Näin analysoit lehtikuvia

Lehtikuva toimii usein artikkelin täydennyksenä, mutta sillä on muukin tehtävä kuin vain tukea tekstiä. Lehtikuvaa analysoitaessa on tutkittava monia eri kerroksia. Tässä käymme läpi klassiset lehtikuvan lajityypit ja selitämme, miten niitä analysoidaan.

Uutiskuva liittyy ajankohtaiseen tapahtumaan, ja se on ilmaisultaan usein selkeä ja välitön ja näyttää tapahtuman suoraan ja lavastamatta. Tilanne itsessään on tärkein asia. Valo ja sommittelu eivät ole yhtä tärkeitä kuin täydellisen hetken vangitseminen.

Miten uutiskuvaa analysoidaan?

Uutiskuvaa analysoitaessa on ensin pohdittava, mitä tapahtumaa se kuvaa ja miten se on päätetty esittää. Vaikka visuaalinen ilme on harvoin viimeistelty, kuva on todennäköisesti valittu suuremmasta kuvasarjasta ja rajattu tarkoituksella uutistarinan tueksi.

Esimerkiksi nämä seikat on otettava huomioon uutiskuvan hyvässä analyysissä: kuinka lähellä ihmisiä ollaan, mitkä ovat heidän ilmeensä, mistä kulmasta kohde on kuvattu?

Mieti analyysissäsi, miksi juuri tämä kuva valittiin ensisijaisesti ja miten se tukee tarinaa.

Reportaasikuva näyttää todellisuuden, mutta se on usein tunnepitoinen ja subjektiivisempi kuin uutiskuva. Kuvaajalla on viesti ja hän haluaa kertoa tarinan. Kuva on usein osa laajempaa reportaasikuvasarjaa, jossa on sama teema.

Sommittelu, valo ja kuvakulma on harkittu huolellisesti, ja tämäntyyppinen lehtikuva on usein esteettisesti korkealaatuinen.

Miten reportaasikuvaa analysoidaan?

Selvitä, minkä viestin valokuvaaja haluaa välittää kuvalla. Mitä välineitä tämän tavoitteen saavuttamiseksi käytetään? Missä määrin valokuvaaja osallistuu aktiivisesti tarinaan ja tuo esille subjektiivisen agendan, jota ei välttämättä ole objektiivisesti olemassa? Toisin sanoen, missä määrin manipulointia tapahtuu?

Tämän tyypin lehtikuva kuvaa tiettyä ihmisryhmää. Kyse voi olla vanhuksista, sosiaalisesti heikossa asemassa olevista ihmisistä, sotilaista tai muista ryhmistä, joiden arjesta otetut kuvat antavat käsityksen heidän elämästään ja keskittyvät esimerkiksi sosiaaliseen epätasa-arvoon. Ne muistuttavat usein muotokuvia.

Miten arkikuvaa analysoidaan?

Tässä pätee paljolti sama kuin reportaasivalokuvan analysoinnissa: Kuinka paljon valokuvaajan oma agenda näkyy tilanteen kuvauksessa ja kuvien sommittelussa? Onko kuvattavia kohti tunnettu sympatia korostunut vai päinvastoin? Ja miten tämä näkyy kuvien motiiveissa ja vaikutuskeinoissa?

Urheilu on keskiössä. Jos kuvassa on henkilö, ei riitä, että hän on urheilija, vaan hänet näytetään aktiivisena lajinsa parissa. Kuvassa on energiaa ja liikettä, ja siinä näkyy usein intensiivinen ponnistelun ja tunteiden hetki.

Tämän tyypin lehtikuvissa voi joskus olla taiteellinen tunnelma, jos valokuvaaja pystyy hyödyntämään luovasti panorointia, liikkeen epätarkkuutta, valaistusta ja sommittelua urheiluhetken välittämiseksi.

Miten urheilukuvaa analysoidaan?

Aihe puhuu yleensä puolestaan, mutta kannattaa tarkastella käytettyjä tehosteita, jotka voivat osaltaan auttaa korostamaan kyseistä urheilusuoritusta.

Käytetäänkö erityisiä kameratekniikoita, kuten panorointia nopeuden tunteen luomiseksi, sammakkoperspektiiviä urheilijan tuomiseksi esiin näyttävämmin, tai korostetaanko värejä elävöittämiseksi?

Henkilövalokuva, josta käy ilmi kuvatun luonne, työtehtävä tai jokin muu hänelle olennainen asia. Se voidaan osoittaa konkreettisesti palomiehen työvaatteilla, jos henkilö on palomies, tai epäsuoremmin esimerkiksi korostamalla voimaa kuvaamalla sammakkoperspektiivistä.

Kuva on hyvin suunniteltu ja toteutettu, ja siinä valaistus, poseeraus ja sommittelu ovat loppuun asti mietittyjä.

Miten muotokuvaa analysoidaan?

Mieti, miten kuvan henkilö on haluttu esittää. Mitä ominaisuuksia on haluttu korostaa? Mitä välineitä sen saavuttamiseksi on käytetty? Tavoitellaanko luonnollista ilmettä, vai onko muotokuva selvästi lavastettu? Miten kuvakulmaa ja valaistusta käytetään tämän korostamiseksi?