Vaikka valokuva on valotettu oikein ja kameran asetukset on säädetty optimaalisesti kaikkien taiteen sääntöjen mukaan, siitä voi silti silloin tällöin tuntua puuttuvan jotakin.
Kuvaamisen aikana ongelman syytä voi olla vaikea määrittää, mutta todennäköisesti kyse on kuvan tarinankerronnasta – tai sen puutteesta.
Mutta mitä tarinankerronta tarkoittaa ja miten sitä voi käyttää aktiivisesti valokuvauksessa kehittyäkseen paremmaksi kuvaajaksi? Tähän ja moneen muuhun kysymykseen saat vastauksen tästä artikkelista.
Mitä on tarinankerronta?
Tarinankerronnassa on pohjimmiltaan kyse tarinoiden kertomisesta kuvien avulla, ja tällöin siitä on tehtävä osa tapaa, jolla kuvia otetaan.
Tarinankerronnan avulla kuviin voidaan nimittäin luoda kiehtovia tarinoita.
Usein se vaatii paljon vähemmän kuin aluksi voisi luulla, ja seuraavassa vaiheessa tutustutaankin tarkemmin siihen, miten valokuvaaja voi luoda selkeän tarinan ottamiinsa kuviin.
>Lue myös 9 vinkkiä valokuvaajana kehittymiseen
Miten kerrotaan hyvä tarina?
Hyvä tarinankerronta valokuvissa, videoissa, timelapse-otoksissa ja muissa vastaavissa edellyttää, että valokuvaaja näkee tilanteessa tarinan.
Jos et ole varma siitä, mitä kannattaa kertoa ja miten tarinankerrontaa voi hyödyntää kuvissa, vinkkejä voi hakea siitä, mistä kulmasta muut saman tyylilajin kuvaajat ovat kuvanneet ja miten he ovat rajanneet kuviaan.
Taitavat luontokuvaajat voivat esimerkiksi ikuistaa upeita tarinoita kotkanpesästä, johon naaraskotka laskeutuu ruokkimaan poikasiaan.
Samoin ammattimuotokuvaajat voivat oikeanlaisten ohjeiden ja valotuksen avulla saada aikaan eleitä ja ilmeitä, jotka kertovat mallin koko elämäntarinan yhdessä katseessa.
Kuva on hyvä esimerkki siitä, miten sopivan rajauksen avulla voidaan luoda tarina siitä, että karhut ovat alkaneet tarkkailla ympäristöään.
© ShutterstockMiten kuvilla kerrotaan tarinoita?
Jotta tarinankerronta kuvien avulla olisi helpompaa, kannattaa kysyä itseltään esimerkiksi seuraavia asioita: "Mitä haluan kertoa tällä kuvalla?" ja "Mikä on kuvani tärkein osa, johon haluan keskittyä ja jota haluan käyttää tarinankerronnassani?"
Näiden kysymysten kautta on myös helpompi määrittää, mitä kuvaan otetaan mukaan ja mitä siitä jätetään pois, jotta se kertoisi halutun tarinan.
Rajauksen on usein oltava hyvin tiukka, ja siinä on keskityttävä kuvan kaikkein tärkeimpään kohtaan, joka kertoo tarinaa.
Kuvaa on tarkasteltava kriittisesti heti kuvaamisen jälkeen ja tarkistettava, ettei siihen ole jäänyt häiritseviä elementtejä.
Sellaisia ovat esimerkiksi sähkölinjat, jotka voivat pilata maisemakuvan, tai häiritsevä mainos katukuvassa.
Tarinaa voi korostaa käyttämällä linjoja ja sumennusta etualalla sekä tarkentamalla ja osoittamalla kuvan tärkeimpään kohtaan.
© Holger Svend AndersonMiten videolla kerrotaan tarinoita?
Videoita luotaessa on vielä tärkeämpää, että kaikissa yhdistettävissä videoleikkeissä on selkeä tarina.
Video voi epäonnistua, jos siinä kerrottu tarina ei ole yhtenäinen alusta loppuun saakka.
Katsoja hämmentyy hyvin nopeasti, jos tarinankerronta on epäselvää tai sekavaa.
On myös tärkeää, että videot ovat loogisessa järjestyksessä. Jos video alkaa iltapäivästä ja päättyy iltaan, siihen ei voi tuoda mukaan leikettä auringonnoususta.
Videoiden tarinankerrontaa voidaan edistää myös sekoittamalla eri polttoväleillä otettuja leikkeitä. Jos olet esimerkiksi kuvannut leikkeen laajakulmalla, voit sitten kuvata teleobjektiivin zoomilla lähikuvaa, joka tulee videossa laajakulmaleikkeen jälkeen.
Näin katsojalle voidaan osoittaa, mikä kuvaajan mielestä tarinassa on keskeisintä, ja korostaa sitä kerronnassa.
Siirtymää laajakulmakuvasta zoomattuun kuvaan voidaan käyttää videossa useita kertoja, jos siihen on tarpeeksi eri polttovälejä, ja se voidaan tehdä myös käänteisessä järjestyksessä.
Jos zoomaat esimerkiksi autiomaassa oleviin raunioihin 200 mm:llä, kannattaa sen jälkeen esittää 24 mm:n laajakulmalla otettu leike, joka näyttää esimerkiksi ympäristön.
>Lue myös Timelapse-videon luominen
