• Oma sivu
  • Tallennetut artikkelit
    • Kuvausvälineet ja -tarvikkeet
    Kuvausvalot
    Näin valit...

    Näin valitset oikean valonmittausmenetelmän kamerasta

    Kameran valomittaria hyödyntämällä voi saada paremman valotuksen, kun kohteen oikea osa tulee valotettua kunnolla. Tässä ovat kameran valonmittausmenetelmät.

    Teksti —
    Christian Trant
    -
    3. maaliskuuta 2022
    Auringonlasku vaatii oikean valonmittausmenetelmän

    Kun tunnet kameran erilaiset valonmittausmenetelmät, voit varmistaa paremman valotuksen vaikeissa kuvausolosuhteissa.

    © Shutterstock/Gergely Zsolnai

    Muissa kuin manuaalisissa ohjelmissa kamera mittaa itse valon ennen kuvan ottamista oikean valotuksen löytämiseksi.

    Automaattiset tai puoliautomaattiset ohjelmat arvaavat usein parhaan valonmittausmenetelmän oikein – mutta aina se ei onnistu.

    Siksi on hyvä tuntea nämä kolme valonmittausmenetelmää, kun tekniikka pettää ja joudut hoitamaan asian itse.

    Tässä artikkelissa kerromme seuraavista aiheista:

    Sisältökatsaus

    Kilpa-ajoa moottoripyörällä.

    Matriisimittausta kutsutaan myös multi- tai arvioivaksi valonmittaukseksi. Nimitys riippuu käyttämästäsi kameramerkistä.

    © Shutterstock

    Matriisimittaus

    Koko kuva jaetaan vyöhykkeisiin, ja kamera analysoi ne oikean valotuksen löytämiseksi. Yleensä tarkennuspisteen ympärillä oleva alue asetetaan etusijalle.

    Sopii käytettäväksi: Tasaisesti valaistut kohteet ja esimerkiksi toimintakuvat, joissa valo muuttuu esimerkiksi panoroinnin vuoksi. Toimii hyvin myös laajakulmalla otetuissa maisemissa.

    Tämä vakiomittaus on ihanteellinen silloin, kun valaistusolosuhteet ovat luonnolliset tai jos aurinko on selkäsi takana, jolloin valo osuu kuva-alalle tasaisesti.

    Sitä voi käyttää esimerkiksi maisemakuvissa. Kuvassa ei myöskään saa olla liikaa erittäin vaaleita tai tummia alueita.

    > Lue myös: Hallitse kamerasi valintakiekkoa

    Nainen neonvalojen edessä.

    Valotusta voi aina säätää itse käyttämällä valotuksen kompensointia. Pidä plus-/miinuspainiketta painettuna ja käännä yhtä säätöpyöristä.

    © Shutterstock

    Keskipainotettu mittaus

    Valo mitataan tässäkin koko kuvasta, mutta kamera asettaa kuvan keskiosan etusijalle.

    Sopii käytettäväksi: Vaalealla tai tummalla taustalla otetut kuvat, joissa kuvauskohde on keskellä.

    Mittaus ottaa keskiarvon koko näytöltä, mutta keskiosaa painotetaan enemmän.

    Keskipainotetussa mittauksessa kamera painottaa valonmittauksessa pääasiassa kuvan keskellä olevaa 15–20 %:n osuutta pinta-alasta.

    Se toimii hyvin, jos kuvan reunoissa on hyvin tummia tai vaaleita alueita. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi vastavaloon kuvatussa muotokuvassa tai pimeässä otetuissa konserttikuvissa.

    > Lue myös:4 hyvää syytä olla käyttämättä automaattiohjelmaa

    Mies moottorikelkan päällä.

    Monissa kameramerkeissä on myös Spot (Highlights) -mittausmenetelmä, jonka avulla vaaleat kohteet toistetaan oikein. Spot (Shadows) varmistaa puolestaan, että tummat kohteet toistetaan oikein.

    © Shutterstock

    Pistemittaus

    Tässä valo mitataan pienestä pisteestä, joka on 1–5 % kuva-alasta, ja kamera etsii keskiharmaata arvoa. Useimmat kamerat mittaavat keskeltä, toiset taas tarkennuspisteestä.

    Sopii käytettäväksi: Kun kuvataan hyvin vaalealla tai tummalla taustalla ja vain kuvan pääkohde on hyvin valaistu. Sellainen voi olla esimerkiksi lumen keskellä oleva henkilö.

    Tässä mitataan valoa pienestä pisteestä, joka peittää erittäin pienen osan kuvan pinta-alasta.

    Se sopii täydellisesti erittäin vaaleisiin tai tummiin kohteisiin, joissa valotusmittari usein tekee virheen.

    Jos haluat esimerkiksi saada aikaan mustan siluetin auringonlaskussa, valota taustalla olevan valon mukaan niin, että siluetista tulee täysin musta.

    Etunurkassa on paljon taskuoppaita, joiden avulla voit käyttää oikeaa valonmittaustapaa valokuvatessasi.

    Olemme laatineet omat taskuoppaansa eri kameramerkeille, jotta tiedät, mitä tehdä, kun kamerasi on esimerkiksi Olympus, Fujifilm tai Nikon.