Laajasävykuva auringonlaskusta

Hyvään laajasävykuvaan yhdistetään kolmesta kahdeksaan kuvaa, jotka kaikki on otettu samalla aukolla mutta eri valotusajoilla.

© Shutterstock

Näin syntyy hyviä laajasävykuvia

Sävyt häviävät yleensä silloin, kun kuvan vaaleiden ja tummien alueiden välillä on suuri ero. Onneksi voidaan ottaa HDR- eli laajasävykuvia, kun kontrastia on kuvassa muuten liikaa.

torstai 8. heinäkuuta 2021

Uusimmatkaan kamerat eivät pysty vangitsemaan yhtä monta valotusaskelta kuin ihmissilmä. 

Laajasävy- eli HDR-tekniikka (High Dynamic Range) mahdollistaa kuitenkin samakaltaisen suuren dynaamisen sävyalan.

Laajasävykuvassa sävyalaa on vähintään kolme aukkoa tavallista enemmän, mikä tuo sävyjä esiin niin valo- kuin varjokohdissakin.

Näytämme, miten laajasävykuvia otetaan ja miten kuvat lopuksi yhdistetään. 

Mitä laajasävykuvat ovat?

HDR tulee sanoista High Dynamic Range eli suuri dynaaminen alue – laaja sävyala. Siinä useita eri tavoin valotettuja otoksia yhdistetään kuvaksi, jossa sekä valo- että varjokohdat säilyttävät sävykkyytensä.

Laajasävykuvaan tarvitaan vähintään kaksi otosta. Kuvien tulee erota toisistaan siten, että toisessa varjot ovat vaaleammat ja toisessa taas on hillitty huippuvaloja. Nämä kaksi kuvaa yhdistetään kuvankäsittelyohjelmassa tai varsinaisessa HDR-ohjelmassa. 

Laajasävykuvissa voidaan säilyttää kuvan koko sävykkyys, vaikka tummien ja vaaleiden alueiden valoisuusero olisi hyvin suuri.

> Lue myös: Dynaaminen alue: Siksi se on tärkeä.

Mikä on HDR?

HDR tulee siis sanoista High Dynamic Range eli suuri dynaaminen alue, ja se tarkoittaa kuvaustekniikkaa, jolla samaan kuvaan saadaan sekä tummimmat että kirkkaimmat sävyt eli enemmän sävyjä kuin mitä mikään kamera pystyy yhdellä laukauksella tallentamaan.

HDR-kuvaan tarvitaan vähintään kaksi kuvaa. Niiden on oltava eri tavalla valottuneet niin, että toisessa näkyy yksityiskohtia varjoalueilla ja toisessa taas huippuvalokohdissa.

> Lue myös: Dynaaminen alue – tätä se tarkoittaa

HDR-kuvan osakuvat

Tämä on esimerkki siitä, mistä HDR-valokuva koostuu. Vasemmalla oleva kuva on ylivalottunut ja keskellä oleva alivalottanut. Oikeanpuoleinen kuva on näiden sulautuma, jossa on sävyjä sekä tummimmissa että kirkkaimmissa kohdissa.

Esimerkki siitä, miten laajasävykuva tehdään.

Tämä on esimerkki siitä, mistä laajasävykuva koostuu. Vasemmalla oleva kuva on ylivalotettu ja keskellä oleva kuva alivalotettu. Oikealla olevassa kuvassa nämä kaksi on yhdistetty. Sekä varjojen että huippuvalojen sävyt ovat säilyneet.

© Shutterstock

Hyvä tietää ennen kuin aloitat

Laajasävykuva on siis yksi kuva, joka koostuu useista kuvista ja eri valotuksista.

Siksi laajasävykuva on paras mahdollinen, jos kuvauskohteessa ei ole mitään liikkuvaa. Kuvia ei nimittäin oteta täysin samaan aikaan.

Laajasävykuvien ottaminen onnistuu kaikilla kameroilla, jopa käsivaralta, vaikka jalustasta on etua.

Raakamuodossa kuvaamisesta on suurta etua, koska se antaa paljon paremmat mahdollisuudet muokata kirkkautta ja esimerkiksi värejä laajasävykuvia muokattaessa.

> Katso myös video: Hyvän laajasävykuvan tekeminen. 

Tämä on tiedettävä ennen HDR-kuvausta

Kuten mainittiin, HDR-kuva on yksi kuva, joka koostuu useista, eri tavoin valottuneista kuvista.

Niinpä HDR toimii parhaiten silloin kun kohteessa ei ole liikkuvia elementtejä, sillä osakuvia ei oteta samanaikaisesti vaan perätysten.

HDR-tekniikkaa voidaan käyttää millä tahansa kameralla, ja käsivaraltakin voi kuvata, vaikka jalustan käyttö on suositeltavaa.

Raakakuvaus on myös eduksi, koska raakakuvatiedostojen valoisuutta ja värejä voidaan säädellä hyvinkin reilusti.

> Katso myös video: Häikäiseviä HDR-kuvia (Katselu vaatii lehtitilauksen.)

mies kuvaa jalustalta

Aseta kamera jalustalle, koska kameran on otettava kuvia erilaisella valotuksella yksi kerrallaan. Jalusta tuo kuviin myös kaivattua yhdenmukaisuutta ja tuottaa lopulta parempia HDR-kuvia kuin käsivarakuvaus.

Mies kuvaa jalustalla olevalla kameralla

Laajasävykuvissa kannattaa käyttää jalustaa. Kuvia on nimittäin otettava erilaisilla valotuksilla, minkä se tekee yksi kuva kerrallaan. Jalustalla olevalla kameralla syntyy yhtenäisempiä kuvia. Tuloksena on parempi laajasävykuva.

© Shutterstock

Anna kameran huolehtia laajasävykuvista

Kamera osaa ottaa automaattisesti kuvat, joista voidaan tehdä laajasävykuva. Ainakin suurin osa nykyisistä kameroista pystyy siihen. Niillä on nimittäin voidaan kuvata automaattihaarukointitoiminnolla.

Haarukointi tarkoittaa, että kameran voi antaa ottaa kuvat itse. Yleensä kamera voidaan säätää ottamaan kolme, viisi tai yhdeksän kuvaa erilaisilla valotuksilla laajasävykuvaa varten.

Kameran valikosta ja valitaan Auto-bracketing-tila, Auto-exposure-tila tai Exposure Bracketing. Kaikki kolme tarkoittavat samaa toimintoa. Nimet vaihtelevat kameravalmistajan mukaan.

Jos mahdollista, kameran haarukointitoiminto kannattaa asettaa ottamaan kuvat sarjana. Se tarkoittaa, että kuvaajan ei tarvitse painaa suljinta kuvien välillä, vaan kamera huolehtii siitä itse.

Kun sitten painetaan laukaisinta, kamera ottaa tarvitut eri tavoin valotetut kuvat. Näistä kuvista voidaan jälkeenpäin tehdä loisteliaan sävykkäitä laajasävykuvia.

> Lue myös: Tämä on tiedettävä haarukoinnista.

Näin se käy parhaiten

Paras laajasävykuva syntyy, kun hallitset itse yksittäisten kuvien valoa ja värejä. Tallenna raakatiedostoja ja käytä aukon esivalintaa. Pidä herkkyys pienenä ja käytä matriisivalonmittausta. Käytä sarjakuvausta, koska silloin kuvat syntyvät nopeasti peräjälkeen. Käytä Auto Bracketing -vaihtoehtoa, jolloin kamera ottaa itse kuvia eri valotuksilla.

Voit asettaa kamerasi ottamaan kolme, viisi tai yhdeksän kuvaa erilaisella valotuksella.

Avaa kameran valikko ja valitse automaattinen haarukointitila (Auto-bracketing), automaattinen valotustila (Auto-exposure) tai valotuksen haarukointi (Exposure Bracketing). Kaikki kolme termiä kuvaavat samaa toimintoa. Nimien ero riippuu käytetystä kamerasta.

Jos mahdollista, aseta kameran haarukointi jatkuvalle kuvaukselle, jolloinka suljinpainiketta ei tarvitse painaa valokuvien välillä.

Paina vain suljinpainiketta ja anna kameran kuvata eri tavoin valotetut ruudut, joista voit koota HDR-kuvan myöhemmin.

> Lue myös: Laajasävykuvia näppärästi haarukoimalla

HDR-kuvaus käsityönä

HDR-kuvien osakuvat voidaan ottaa myös täysin manuaalisesti, ja silloin valotusta voidaan hallita tarkemmin.

Kun olet löytänyt kohteen, katso histogrammia. Se löytyy muuttamalla näytön ulkoasua painamalla kamerassa olevaa DISP- tai INFO-painiketta.

Peilijärjestelmäkamerassa histogrammi tulee yleensä esiin kuvan ottamisen jälkeen. Paina ensin kameran Play-painiketta ja etsi kuva. Paina sitten INFO tai DISP kameran merkistä riippuen.

Kun olet löytänyt histogrammin, aseta valotusaika, ISO-herkkyys ja aukko siten, että ainakin histogrammin käyrä on oikean ja vasemman reunan välissä muttei kiinni kummassakaan.

Kun olet ottanut ensimmäisen valokuvan, voit alkaa keskittyä varjokohtien valotukseen muuttamalla suljinaikaa.

Ensimmäisestä valotuksesta alkaen voit alkaa kaksinkertaistaa suljinaikaa kuva kuvalta. Kun olet ottanut erilaisia valotuksia, joiden varjokohdissa näkyy sävyjä, palauta ensimmäisen kuvan valotusarvot.

Ota sitten alivalottuneet kuvat puolittamalla suljinajan kuva kuvalta. Tämä vähentää valoisuutta niin, että esimerkiksi taivas ei pala puhki. Lopuksi koossa on kuvasarja, jossa jokaisen kuvan valotus on erilainen.

Lue myösHDR-raakakuvaus tuli Lightroom Mobileen

Näin otetaan laajasävykuvia

Voit myös ottaa itse kuvat, jotka yhdistetään laajasävykuvaksi. Silloin kuvien valotusta voidaan hallita paremmin.

Kun kohde on edessä, vilkaistaan histogrammia. Histogrammi löytyy usein selaamalla järjestelmäkameran näytön tiloja. Se tehdään painamalla kameran DISP- tai INFO-painiketta.

Peilijärjestelmäkameralla histogrammi näkyy vasta kuvan ottamisen jälkeen. Ensin painetaan kameran Play-painiketta ja etsitään kuva. Sitten painetaan INFO tai DISP kameramerkistä riippuen.

Kun histogrammi on esillä, säädetään valotusaika, herkkyys ja aukko niin, että mahdollisimman vähän histogrammin kuvaajasta puristuu oikealle tai vasemmalle puolelle.

Kun ensimmäisen kuva on otettu, voidaan aloittaa varjojen valottaminen oikein. Se onnistuu parhaiten muuttamalla valotusaikaa.

Ensimmäisen valotuksen jälkeen voidaan aloittaa valotusajan kaksinkertaistaminen, jolloin kameraan saadaan enemmän valoa. Kun varjoja nostavia valotuksia on tehty haluttu määrä, säädetään kamera takaisin ensimmäisen valotuksen valotusarvoihin.

Nyt kuvia aletaan alivalottaa, jotta kameran sisään pääsee vähemmän valoa. Se onnistuu parhaiten puolittamalla valotusaika niin, että valotus lyhenee. Näin kuvan valoisuus vähenee, joten esimerkiksi taivas ei pala puhki. Lopuksi käytettävissä on kuvasarja, jossa kunkin kuvan valotus on erilainen kuin muissa.

> Lue myös: Laajasävykuvia puhelimella.

Esimerkki laajasävykuvasta

Huomaa, kuinka paljon kuvaa on alivalotettu ennen kuin pilvien valotus oli oikein, mikä teki kuvasta selvästi dramaattisemman.

© Shutterstock
HDR-kuva

Huomaa, kuinka paljon kuva on alivalottunut pilvien myötä. Yhdistetyssä kuvassa on sävyjä ja dramatiikkaa.

HDR-kuvan kokoaminen

Siirrä ensin valokuvat tietokoneelle. Avaa sitten kuvankäsittely- tai HDR-ohjelma. Homma onnistuu mm. Photoshopilla ja Lightroomilla.

Napsauta Photoshopissa File / Automate / Merge to HDR Pro. Nyt vain valitse kuvatiedostosi ja anna Photoshopin hoitaa loput.

Kun olet yhdistänyt kuvat HDR-kuvaksi, voit muokata sitä ilman pelkoa sävyjen menettämisestä, sillä HDR-valokuvassa ovat tallella kaikki osakuvien kuvainformaatio.

Eli jos nostat esimerkiksi varjojen valoisuutta, HDR-kuva hakee kyseiset sävyt siitä valokuvasta, jossa varjojen valoisuus on riittävä. Näin vältetään samalla myös kuvakohinaa.

Niinpä kuvan säätövara on paljon suurempi kuin tavallisissa kuvissa, mikä onkin yksi HDR-kuvien suurista eduista.

> Katso video: HDR-laajasävykuva (Katselu vaatii lehtitilauksen.)

Näin laajasävykuva koostetaan

Nyt kuvat yhdistetään yhdeksi laajasävykuvaksi.

Ensin kuvat siirretään tietokoneelle. Sen jälkeen avataan muokkausohjelma tai varsinainen laajasävy- eli HDR-ohjelma. Yhdistämisen voi tehdä vaikka Adobe Photoshop- tai Adobe Lightroom-ohjelmistolla.

Esimerkiksi Photoshopissa napsautetaan File / Automate / Merge to HDR Pro. Sitten valitaan tiedostot ja annetaan Photoshopin hoitaa loput.

Kun kuvat on yhdistetty laajasävykuvaksi, sitä voidaan muokata kuin tavallista valokuvaa tarvitsematta pelätä kirkkaiden valojen tai varjojen sävyttömyyttä.

Laajasävykuvassa nimittäin ovat edelleen kaikkien siihen käytettyjen kuvien tieto.

Jos esimerkiksi varjoja vaalennetaan, laajasävykuva saa siihen tarvittavat sävyt kuvasta, jossa varjoja oli nostettu. Näin kuvaan ei synny kohinaa.

Sen ansiosta voidaan käyttää paljon suurempaa sävyalaa. 

> Katso video:: Näin laajasävykuva koostetaan Photoshop-ohjelmistolla. 

Ehkä sinua kiinnostaa...

Saat jännittävää sisältöä suoraan sähköpostiisi!