Tällainen on hyvä kuva-analyysi

Kuvia ei tarvitse osata analysoida, jotta niitä voisi arvostaa, mutta jos osaa analysoida kuvien tehokeinoja ja elementtejä, on helpompi ymmärtää, miksi jokin kuva on hyvä. Siksi kuva-analyysiä opetetaan nykyään Suomenkin kouluissa.

Miten kuvia sitten analysoidaan? Mitä kuva-analyysin pitäisi sisältää ja mihin sillä pyritään?

Kerromme alla lyhyesti, mitä hyvä kuva-analyysi pitää sisällään ja miten maalausten analysointi eroaa valokuva-analyysistä.

1. Kuvan sommittelu eli kompositio

2. Värit

3. Valaistus

4. Aihe

5. Miten valokuva-analyysi eroaa maalausten analysoinnista?

1. Kuvan sommittelu eli kompositio 

Kuva-analyysi, jossa ei käsitellä sommittelua, jää torsoksi. Sommittelu eli kompositio on tärkeä kuva-analyysin osa-alue.

Kaikissa kuvissa on jonkinlainen sommittelu, ja se vaikuttaa merkittävästi siihen, mitkä asiat kuvassa korostuvat. Kultainen leikkauksen tai kolmanneksen säännön mukainen sommittelu varmistaa, että katsojan huomio kiinnittyy kuvan tärkeimpiin elementteihin.

Kolmanneksen sääntö on yksinkertaistettu versio kultaisesta leikkauksesta, ja molemmissa kuva-ala jaetaan kahdella vaaka- ja kahdella pystyviivalla yhdeksään kenttään. Kohteen tärkeimpien osien sijoittaminen viivojen kohdalle ja niiden risteyskohtiin kiinnittää huomion ja tekee sommittelusta harmonisen.

Lue myös: Kuvasommittelun tärkeimmät lainalaisuudet

2. Värit

Kuvan värit on helppo nähdä, mutta myös värien välinen suhde ja niiden tehtävä on tärkeä osa kuva-analyysiä. Korostetaanko tiettyjä värejä vastaväreillä ja onko värisommitelma kontrastinen vai harmoninen?

Millaisia värejä kuvassa on? Ovatko värit kylläisiä vai haaleita, lämpimiä vai kylmiä? Hyvässä kuva-analyysissä pohditaan myös värien merkitystä.

Lue myös: Vastavärien käyttö valokuvauksessa

3. Valaistus

Valaistus on tärkeä valokuvan elementti. Valo luo tunnelmaa ja varjoja ja korostaa kasvoja ja esineitä. Siksi kuva-analyysissä on syytä käsitellä myös valoa.

Onko kuvassa luonnonvaloa vai keinovaloa? Onko valo peräisin suorasta valonlähteestä, kuten auringosta tai lampusta, vai epäsuorasta valonlähteestä, kuten ikkunasta?

4. Aihe

Kuva-analyysissä ei käsitellä vain tyyliseikkoja vaan myös kuvan aihetta tai sisältöä. Mitä kuva esittää? Onko kuvassa jokin viesti ja onko siinä elementtejä, joilla on jokin symbolinen merkitys eli jotka ilmaisevat jotain muuta kuin mitä ne konkreettisesti ovat?

5. Miten valokuva-analyysi eroaa maalausten analysoinnista?

Valokuva-analyysi kiinnittää huomiota kameraan liittyviin teknisiin seikkoihin, kuten bokehiin eli taustan sumennukseen, liikkeen epätarkkuuteen, jota käytetään usein tehokeinona esimerkiksi urheilukuvauksessa, ja ”näkökenttään” – eli siihen, onko kuvan näkökenttä laaja (laajakulmaobjektiivi) vai suppeampi (teleobjektiivi)?

Maalauksen analyysi taas kiinnittää huomiota materiaaleihin ja tekniikkaan. Onko teos akvarelli, öljyväri vai piirros? Edustaako se impressionistista, ekspressionistista vai kenties naturalistista tyyliä?