Koko maiseman tulee toistua terävänä
Kun löytää kauniin, laajalle ulottuvan maiseman, sen haluaisi näyttävän kuvissa mahdollisimman samanlaisena kuin se näyttää paljaalla silmällä katsottuna. Se ikuistaminen vaatii ensinnäkin syvyysterävyyden hallintaa.
Syvyysterävyydellä eli syväterävyydellä tarkoitetaan valokuvan terävää aluetta syvyyssuunnassa. Kaikissa teknisesti onnistuneissa valokuvissa on tarkennuspisteen edessä ja takana alue, joka on terävä, ja sitä kutsutaan syvyysterävyysalueeksi.
Tämän jutun luettuasi saat eväät päättää, kuinka paljon syväterävyyttä ja mihin kohti kuvaa haluat – ja miten saat sen aikaan käytännössä.
> Lue myös: Aloittelijan opas maisemakuvaukseen

Maisemakuvauksessa on kuvauskohteena koko maisema, ja siksi sen tulee toistua terävänä kauttaaltaan.
© ShutterstockYksinkertaista matematiikkaa
Näin saavutetaan suurin mahdollinen syvyysterävyys yleisimmin käytetyillä polttoväleillä aukolla 8:
Hyperfokaalinen (tarkennus)piste on se etäisyys kamerasta, johon tarkentamalla saadaan aikaan mahdollisimman suuri syvyysterävyysalue. Hyperfokaalisen pisteen etäisyys riippuu polttovälistä ja aukkoarvosta:
- Polttoväli 16 mm ja aukko F8 - tarkenna 1,73 m kuvan sisään.
- Polttoväli 24 mm ja aukko F8 - tarkenna 3,89 m kuvan sisään.
- Polttoväli 35 mm ja aukko F8 - tarkenna 8,26 m kuvan sisään.
Hyperfokaalietäisyyttä voi olla vaikeaa löytää kullekin aukolle ja polttovälille, mutta on olemassa sovelluksia, joiden avulla piste löytyy helposti.
> Lue myös: PhotoPills – sovelluksella helpompaa kuvaamista
Suurin osa objektiiveista piirtää terävimmin aukolla F8, ja syvyysterävyyttäkin on usein riittävästi. Siksi suosittelemme maisemien kuvaamista aukolla F8.
Suositeltava aukko kuitenkin vaihtelee maiseman ja objektiivin polttovälin mukaan, mutta aloita F8:sta.

Syvyysterävyyden määrään vaikuttaa kolme tekijää: polttoväli, aukko ja tarkennusetäisyys. Mitä lyhyempi polttoväli, pienempi aukko ja kauempana oleva tarkennuspiste, sitä suurempi syvyysterävyys – ja päinvastoin.
© Shutterstock