Valokeila osuu lavalla olevaan siluettiin
© Flemming Bo Jensen

Näin helposti pääset alkuun konserttien kuvaamisessa

Kysyimme musiikkikuvaaja Flemming Bo Jenseniltä, miten voi päästä alkuun konserttien kuvauksessa. Lue hänen kolme yksinkertaista vinkkiään.

keskiviikko 2. helmikuuta 2022 teksti H. Anderson

Konserttien kuvaus on hauska ja haastava kuvaamisen laji, jossa voi saada upeita kuvia, jos tietää mistä aloittaa. 

Siksi haastattelimme asiantuntijaa Flemming Bo Jenseniä, joka on ammattitason musiikkikuvaaja ja johtaa suurissa konserteissa kokonaista valokuvaajien tiimiä. 

Hänellä on kolme neuvoa kaikille, jotka haaveilevat konserttien kuvaamisen aloittamisesta. Hyvä paikka aloittaa on suuremmilla ulkofestivaaleilla.

Siellä voi nimittäin saada erilaisia kuvakulmia, ja valokuvausta varten ei välttämättä tarvitse lupaa, jota pienemmissä esiintymispaikoissa yleensä vaaditaan. 

Noudata alla olevia Flemmingin neuvoja, niin voit päästä keikkakuvauksen alkuun. 

1. Hyödynnä festivaalialueen vapaus

Vaikka valokuvaajat pitävät yleensä lähietäisyydeltä kuvaamisesta, konserttikuvauksessa siitä ei aina ole etua. 

Aivan lavan edessä saa harvoin parhaan kuvakulman, koska lavalla olevia muusikkoja on silloin kuvattava alhaalta ylöspäin. 

Paremmat kuvakulmat löytyvät yleisön keskeltä, mikä tarjoaa paljon mahdollisuuksia kiinnostavien kuvien ottamiseen.

Tällöin voit liikkua vapaasti festivaalialueella ja saada useita eri kuvakulmia. 

Yritä saada kuvia, joissa sekä yleisö että muusikot ovat samassa kuvassa. Se tekee Flemmingin mukaan kuvista paljon parempia. 

2. Tule ajoissa

Flemming kehottaa myös saapumaan konsertteihin ajoissa, jotta saisit kuviin parhaan mahdollisen sommittelun. 

Voit saapua esimerkiksi puoli tuntia ennen konsertin alkua ja asettua eturiviin aidan viereen.

Saat yhtä hyviä kuvia kuin kuvausmontussa olevat valokuvaajat ja usein jopa parempia.

Käytä tilaisuus hyväksesi ja siirry kauemmas taakse, niin saat etualan yleisön ja ylhäällä lavalla olevan bändin samaan kuvaan.

Tällöin on hyvä käyttää valovoimaista teleobjektiivia, esimerkiksi 70–200 mm:n polttoväliä F2.8-aukolla, jotta muusikot eivät ole kuvassa liian pienenä. 

> Lue lisää Tätä objektiivin aukkoarvot tarkoittavat

yleisön kädet ilmassa konsertissa

Flemming kuvasi tämän kuvan iltahämärässä Roskilden festivaaleilla. Hänelle oli tärkeää ikuistaa Orange Scene -lavan siluetti. 

© Flemming Bo Jensen

3. Virittäydy mukaan pimeyteen

Kun kuvaat konserteissa, auringonlasku ei ole merkki siitä, että on aika palata kotiin, kuten monessa muussa kuvauslajissa.

Ilta ja yö tuovat nimittäin entistä vahvempia kuvauskohteita, koska lavan valot pääsevät oikeuksiinsa.

Samalla pimeys peittää esimerkiksi johtoniput lavalla, ihmiset kulissien takana ja muut häiritsevät elementit.

Siksi Flemming suosittelee, että jäät illalla hengailemaan, sillä parhaiden konserttikuvien ottaminen onnistuu silloin, kun valo katoaa.

> Lue lisää 5 nopeaa vinkkiä sinisen hetken kuvaamiseen

Suuri haastattelu lehdessä 

Digikuvan numerossa 3/2022 saat tietää enemmän Flemmingin menetelmistä, varusteista ja parhaista konserttikokemuksista. 

Hän kertoo, miten saa upeita kuviaan, ja miten hän muutti elämänsä kokonaan seuratakseen kutsumustaan musiikkikuvaajana. 

Ehkä sinua kiinnostaa...

Saat jännittävää sisältöä suoraan sähköpostiisi!