Yötaivas on hieno ja haastava kohde valokuvaajalle – perspektiivistä tai kuvakulmasta riippumaton, eikä se myöskään muutu miksikään tai katoa hetkessä.
Tähtikuvaus on kuitenkin vaikeampaa mitä äkkiseltään voisi luulla, eikä monikaan kauniita yötaivaskuvia ihaileva tiedä, mitä kaikkea kuvien ottamiseen on vaadittu.
Sopivan sään ja ajankohdan valinnan lisäksi täytyy hallita mm. klassiset sommittelusäännöt.
Me kokosimme listan yleisimmistä tekijöistä, joita aloittelevat tähtikuvaajat eivät aina osaa huomioida. Sen avulla voit kenties itse välttää toistamasta samaa.
Kuun voimakas valo häivyttää tähdet näkyvistä
Mikään ei pilaa tähtikuvaa niin pahasti kuin Kuu. Tätä ei ehkä moni tiedä, mutta on käytännössä mahdotonta saada hyvää yötaivaskuvaa, jossa näkyvät sekä Kuu että tähdet.
Kuun valo on nimittäin noin sata kertaa voimakkaampaa kuin tähtien valo, joka näin ollen peittyy kuunvalon alle valokuvissa.
Kuu sinänsä on tietysti niinikään upea kuvauskohde, mutta jos haluat kuvata tähtiä, välttele Kuuta. Tähtiä kannattaa kuvata uudenkuun aikaan, jolloin kuunvalo on heikoimmillaan.
Kuunkuvaussivusto timeanddate.com tietää uudenkuun ajankohdat sekä sen, paljonko kulloinkin on aikaa siihen, kun Kuu alkaa näkyä taivaalla selvästi.
Valosaaste vaikeuttaa tähtikuvausta
Olet varmaankin tietoinen siitä, ettei tähtiä, ainakaan taivaan tähtiä, voi valokuvata kaupunkien keskustoissa – eikä edes parin kilometrin päässä keskustasta.
Jos haluat saada kirkkaita, selkeitä ja teräviä kuvia tähtitaivaasta ja Linnunradasta, mene kuvaamaan mahdollisimman pimeään paikkaan.
Taas löytyy apua internetistä: sivusto nimeltä darksitefinder.com kertoo valosaasteen määrän eri kaupuneissa eri puolilla maailmaa sekä sen, mistä löytyy lähin pimeä kuvauspaikka.
> Lue myös: Meteoriparvia kuvaamaan
Tähdet liikkuvat yksissä minuuteissa
Joku voisi kuvitella, että kameran voi jättää kuvaamaan aikavalotuksella minuutiksi pariksi, jotta yötaivaskuva ehtii valottua riittävästi.
Mutta hänpä ei tule ottaneeksi huomioon Maan kiertoliikettä ja tähtien liikettä sen myötä – ja että se on yllättävän nopeaa.
Kahden minuutin valotuksella saadaan kuva, jossa tähdet näkyvät lyhyinä, kierremäisinä viivanpätkinä, joten tähtikuvasta tulee hyvin suttuinen.
Tämän vuoksi valotusaika saa olla korkeintaan 15 sekuntia. Silloin tähtien liike ei näy kuvassa ja tähdet toistuvat tarkasti ja terävästi.
> Lue myös: Näin kuvataan tähtikierre
Tyhjä etuala tekee tähtikuvista tylsiä
Ihastuttavan tähtitaivaan alla seistessään on helppo kuvitella, että tästähän syntyy upea yötaivaskuva.
Useimmiten tilanne on kuitenkin sama kuin auringonlaskuja kuvattaessa: kuvat huutavat kiinnostavaa etualaa.
Jos vain lähtee pimeään kuvaamaan yötaivasta, tuntematta seutua, voi käydä niin, että tähtikuvista ei tule erityisen kiinnostavia. Kuvauspaikan pimeyden vuoksi on vaikeaa löytää kiinnostavaa kuvauspaikkaa, jossa etualalle eli kuvan alaosaan voisi sommitella vaikkapa metsää.
Kuvauspaikkoihin kannattaakin käydä tutustumassa valoisaan aikaan etukäteen.
Sommittele kuvaan vaikkapa suuri puu koukeroisine oksineen tai vanha majakka, joista voi saada hienon siluetin – taikka tyyni järvi tai lampi, josta muu maisema peilautuu.
Pilviä nousee tähtien eteen
Kaikki tietävät, ettei tähtiä voi kuvata taivaan ollessa pilvessä.
Mutta myös jopa pienet pölypilvet, savu ja sumu voivat peittää näkyvyyden taivaalle ja estää kuvaamisen.
Sen vuoksi sääennusteet kannattaa katsoa hyvin tarkkaan ennen kuin lähtee kuvaamaan yötaivaan ihmeitä.