Hyvä salama on lähes välttämätön kuvausvarusteita valikoitaessa.
Vaikka uusimmilla kameroilla voi kuvata suurilla ISO-arvoilla heikoissa valaistusolosuhteissa komein tuloksin, tietyistä tilanteista ja kohteista saa parempia kuvia salamavalon kanssa.
Tämä pätee esimerkiksi muotokuviin ja toimintakuviin.
Ulkoisella salamalla voit lisäksi hallita valotusta täysin verrattuna siihen, jos käytät vain kameran sisäistä salamaa tai et käytä salamaa lainkaan.
Mikä salama kannattaa valita?
Tärkeintä on miettiä, millaisia kuvaustarpeita sinulla on. Nyt esiteltävällä neljällä salamatyypillä on merkittäviä keskinäisiä eroja, vaikka se voi kuulostaa liiankin ilmeiseltä.
Eroja ei ole ainoastaan hinnassa, painossa ja koossa vaan myös itse toiminnoissa. Rahaa saa tuhlattua helposti liikaa kalliiseen salamaan, vaikka halvempikin riittäisi omien valokuvien valaistustarpeisiin.
Esittelemme nyt neljä perinteistä salamatyyppiä:
Minisalamat
Minisalama on paikallaan silloin kun kamerassa ei ole omaa sisäistä salamaa. Minisalamat ovat yleensä kameran sisäisiä salamoita parempia.
Useimpia minisalamoita voidaan käyttää yhdessä suurempien salamalaitteiden kanssa tuomaan lisävalaistusta yksittäisiin kohtiin. Minisalamastakin saa jonkin verran rahaa vaihtokaupassa suurempaan malliin.
Minisalaman ohjeluku on yleensä 14–27. Ohjeluku kertoo salaman valotehosta – mitä suurempi luku, sitä tehokkaampi salama.
Ohjeluku lasketaan kertomalla salaman valon ulottuvuus metreissä himmenninaukon arvolla, kun kuvataan ISO 100 -herkkyydellä. Ohjeluku 48 vastaa aukkoa F8 ja kuuden metrin kuvausetäisyyttä herkkyydellä ISO 100.
Vastaavasti ohjeluvun avulla voidaan laskea vaadittava himmenninaukon koko, kun jaetaan ohjeluku etäisyydellä.
Jos salaman ohjeluku on 30, pitää aukon olla F3, kun kuvataan 10 metrin päästä.
Laskukaava on siis 30/10 = F3
> Katso täältä, miten useammalla salamalla kuvataan.
Pienet salamat
Pienet salamalaitteet ovat minisalamoita suurempia. Sen laatu ja valoteho ovat olennaisesti paremmat verrattuna kameroiden sisäisiin salamoihin.
Koska pieni salamalaite on kevyt ja kompakti, se mahtuu mainiosti kameralaukkuun. Sen hankkiminen kannattaa, jos kuvataan paljon esimerkiksi pienissä sisätiloissa.
Pienten salamalaittdeiden päät ovat yleensä kääntyvää mallia, joilla voidaan heijastaa valoa esim. seinän kautta, jolloin valo pehmenee.
Monissa pienissä salamalaitteissa on myös valonpehmennin, josta on hyötyä erityisesti muotokuvauksessa.
Pienten salamalaittdeiden ohjeluku on yleensä 24–40. Kuvaa aukolla F4 kun ohjeluku on 40 ja kuvausetäisyys 10 metriä.
Edistykselliset salamat
Edistyksellisten salamalaitteiden valoteho on kahden edellisen salamatyypin tehoa parempi mutta kuitenkin suuria huonompi.
Tyypillistä edistyksellisille salamoille on toimintojen paljous. Niissä on esim. nopeiden suljinaikojen täsmäystoiminto.
Sen avulla liike saadaan pysäytettyä erittäin tehokkaasti. Tällä toiminnolla kuvattaessa valoteho kylläkin heikkenee.
Tällaisilla salamoilla voidaan mainiosti suunnata valoa epäsuorasti, jolloin kuvat eivät näytä tyypillisiltä salamakuvilta, joissa on jurkkiä heittovarjoja ja latistavaa, suoraa salaman valoa.
Edistyksellisten salamalaitteiden ohjeluku on yleensä 28–44. Kuvaa aukolla F4,4 kun ohjeluku on 44 ja kuvausetäisyys 10 metriä.
> Lue myös: Sopivat kamera-asetukset muotokuvauksiin
Suuret salamat
Suurissa salamalaitteissa on markkinoiden parhaat toiminnot ja säätömahdollisuudet. Niiden valon teho ja laatu ovat paremmat kuin pienemmissä laitteissa, ne eivät lämpene kovin helposti, ne käynnistyvät nopeasti ja niiden laiteohjelmistoja voidaan päivittää.
Kun ohjelmisto on päivitetty, laitetta voi käyttää uusimpienkin kameroiden ja objektiivien kanssa.
Suuret salamat latautuvat nopeasti ja niillä voidaan kuvata pitkiä sarjoja ilman pelkoa kuumenemisesta.
Suurten salamalaittdeiden ohjeluku on yleensä 34–64. Kuvaa aukolla F6,4 kun ohjeluku on 64 ja kuvausetäisyys 10 metriä.
> Lue myös:4 vinkkiä mobiilikuvien valaisuun