Miten otetaan hyvä muotokuva?
Miten otetaan hyvä muotokuva?

Väärät kamera-asetukset voivat pilata muuten hyvän muotokuvan. Nyt kerromme, miten kamera-asetukset muotokuvauksiin kannattaa tehdä.

© Shutterstock

Sopivat kamera-asetukset muotokuvauksiin

Täydellisiin muotokuviin ei ole tarkkaa reseptiä, mutta on tiettyjä kamera-asetuksia, jotka on hyvä ottaa lähtökohdaksi. Katso suosituksemme.

maanantai 10. joulukuuta 2018

Muotokuvaajan on tiedettävä yhtä jos toistakin valokuvauksesta. 

Kuvaustilanteen tulee olla rento eli kuvaajan ja mallin pitää tulla hyvin toimeen keskenään, jotta mallin keho ja katse olisivat vapautuneet. Kameran säätöjen on oltava tarkoituksenmukaiset ja oikeat, jottei tuloksena ole esim. valotusvirheitä ja tärähtäneitä kuvia. 

Tämä voi kuulostaa banaalilta, mutta on helppo unohtaa kameraan viimekertaiset tarkennusasetukset päälle. Jos olet esimerkiksi kuvannut viikonloppuna maisemia ja kuvaat samoilla tarkenusasetuksilla mallia pari päivää myöhemmin ja katsot näitä muotokuvia jälkeenpäin, niissä onkin tarkennus hieman pielessä lähes kaikissa. 

Mutta miten otetaan hyvä muotokuva? 

Me teimme koosteen kamera-asetuksista, joilla saa onnistuneita muotokuvia. Ne eivät ole kiveen hakattuja käskyjä vaan lähtökohta onnistumiselle. 

1. 75–135 mm:n polttoväli

Muotokuvaus kamera-asetukset sumea tausta suuri aukko

Mitä pitempi polttoväli, sitä enemmän kuvan tausta sumenee samalla aukkoarvolla. Siksi esim. 100 mm:n teleobjektiivi sopii muotokuvaukseen.

© Shutterstock

Joidenkin valokuvaajien mielestä 50 mm on optimaalinen polttoväli muotokuvaukseen, mutta kun kinokoon normaaliobjektiivilla lähestytään kuvattavaa ihmistä niin, että kuvaan tulee pää ja osa ylävartalosta, tulee kuvaan hieman vääristymää.

Tällöin esim. nenä korostuu hieman liikaa, kuten laajakulmalla kuvattaessa, vaikkei yhtä paljon. Siksi 50-millinen soveltuu mielestämme paremmin ryhmäkuviin ja kokovartalokuviin.

> Lue myös: Näin otetaan ryhmäkuvia

Muotokuviin kannattaakin käyttää 75–135-millisiä teleobjektiiveja. Ne eivät juurikaan vääristä eivätkä vielä myöskään latista perspektiiviä kuten pitkät telet, ja niillä on helppo saada kuvan tausta sopivan epäteräväksi.

2. Suuri valotusaukko: F2–F4

Otetaessa klassisia muotokuvia, joissa malli erottuu sumeasta taustasta, on suuri aukko hyvä lähtökohta.

Sen koon sopivuus riippuu myös polttovälistä sekä kuvaajan ja mallin välisestä etäisyydestä ja vielä mallin ja taustan välisestä etäisyydestä. Nämä kaikki määräävät syvyysterävyyden määrän. 

Mitä suurempi himmenninaukko ja mitä pitempi polttoväli, sitä vähemmän syvyysterävyyttä, ja samoin silloin, kun kameran ja mallin välinen etäisyys pienenee. Ja päinvastoin. 

> Lue myös: Syvyysterävyys viidessä minuutissa

Viittäkymmentä milliä lyhyemmillä polttoväleillä eli laajakulmilla ei ole syytä käyttää  F3,2:ta pienempää aukkoa, jos haluaa saada taustaa epäteräväksi, mutta mitä pitempi polttoväli, sitä enemmän aukkoa kärsii pienentää.

Jos tausta ei muuten sumene riittävästi, tulee kuvaajan siirtä lähemmäs kuvattavaa.

Jos syväterävyysalue käy kovin niukaksi, on oltava erityisen tarkkana, jotta terävä alue osuisi oikeaan kohtaan eli yleensä ainakin jompaankumpaan silmään.

3. Valotusaika suhteessa polttoväliin

Muotokuvaus kamera-asetukset nopea suljinaika

Jos haluat näyttää impulsiiviset liikkeet terävin kuvin, valitse valotusaika, jonka nimittäjä on ainakin puolet suurempi kuin polttovälin arvo. 

© Shutterstock

Yksi valokuvauksen perussäännöistä sanoo, että valotusajan nimittäjän tulee olla vähintään yhtä suuri kuin polttovälin pituus, kun kuvataan käsivaralta. Meidän mielestämme sen on syytä olla jopa puolet siirempi. 

Niinpä esim. 100 mm:n objektiivilla ei kannata kuvata pitemmällä kuin 1/200 sekunnin valotusajalla, jotta kuvista tuli tärähtämättömiä. 

Muotokuvauksessa on syytä muistaa, että kuvattava liikkuu lähes koko ajan, enemmän tai vähemmän. 

Esimerkiksi 50-millisellä kuvattaessa on 1/100 sekunnin suljinajaika melko hidas taikka pitkä – erityisesti lapsia kuvattaessa. Suosittelemmekin silloin 1/200 sekunnin aikaa tai nopeampaa, jos kuvaukseen kuuluvat zoomaukset.

Kokeile eripituisia suljinaikoja ja tarkista kuvien terävyys saman tien, erityisesti kuvattavan silmistä kuvissa, äläkä kainostele lisätä tarvittaessa ISO-herkkyyttä, jos liike-epäterävyys ei ota talttuakseen. 

Uudet kamerat kestävät kuvakohinaa paremmin kuin ehkä uskotkaan. 

4. Yksi tarkennuspiste

Muotokuvassa tärkeintä ovat kuvattavan silmät. Katsoja kiinnittää huomiota ensiksi niihin, ja siksi niiden on toistuttava täysin terävinä. 

Helpoin tapa varmistaa silmien terävyys on käyttää automaattitarkennusta ja yhtä tarkennuspistettä, joka tarkennetaan kameraa lähempänä olevaan silmään. 

Otettuasi pari koekuvaa zoomaa silmään tai silmiin ja tarkista terävyys.

Lue tästä, kuinka muotokuviin saadaan luonnollista hymyä.

Täydellinen joululahja kameraharrastajalle

Tunnetko jonkun, joka on yhtä innoissaan valokuvauksesta kuin sinä itse? 

Anna Digikuvan tilaus joululahjaksi. Se uusiutuu jatkuvasti sekä säilyttää arvonsa pitkälle tulevaan vuoteen – ja sinä päätät, kuinka pitkälle. 

Lahjan vastaanottaja saa paitsi Digikuva-lehden kannettuna kotiinsa myös kotosivujemme Etunurkan käyttöoikeuden, ja lisäksi hän voi lukea 12 uusinta numeroamme Wype-mobiilisovelluksen avulla? 

> Anna joululahjaksi Digikuva tästä. 

Ehkä sinua kiinnostaa...

Saat jännittävää sisältöä suoraan sähköpostiisi!