Näin saat hyviä muotokuvia

Muotokuviin voi käyttää puhelinta tai kompaktikameraa, mutta parhaat kuvat saa järjestelmäkameralla, joiden kuvanlaatu on parempi. Peilittömissä järjestelmäkameroissa on yleensä automaattitarkennus, jossa on kasvojen ja silmien tunnistus, mikä on suuri apu tarkentamisessa oikeaan kohtaan.

Tavallisella zoom-objektiivilla, kuten 18-55 mm:n tai 24-70 mm:n objektiivilla, pääsee jo pitkälle. Myös teleobjektiivi, kuten 70-200 mm, sopii muotokuviin. Kannattaa käyttää valovoimaista objektiivia, kuten F2,8, koska silloin taustaa voi sumentaa enemmän.

Monet harrastajat suosivat kiinteän polttovälin objektiiveja muotokuvissa. Kiinteäpolttovälisiä objektiiveja kutsutaan myös prime-objektiiveiksi. Ne ovat tyypillisesti erittäin valovoimaisia ja niillä saa todella teräviä kuvia. On olemassa kolme objektiivityyppiä, jotka soveltuvat erityisesti muotokuviin ja joita useimmilla valmistajilla on valikoimissaan.

Edellä esitellyt objektiivit on tarkoitettu kameroihin, joissa on täyden koon kenno, mutta niitä voi yleensä käyttää myös kameroissa, joissa on pienempi APS-C-kenno, jolloin ne sopivat hyvin myös muotokuviin. Kun käyttää 50 mm:n objektiivia kamerassa, jossa on APS-C-kenno, saa polttovälin, joka vastaa noin 75 mm:n polttoväliä, joka soveltuu hyvin muotokuviin.

Valmistajilla, jotka eivät tee täyden kennokoon kameroita, on tyypillisesti polttovälejä, jotka vastaavat edellä esitettyjä pienemmän kennokoon kameroiden kanssa käytettäessä. Esimerkiksi Fujifilmillä on 33 mm, 56 mm ja 90 mm objektiivit, jotka vastaavat 50, 85 ja 135 mm objektiiveja, kun niitä käytetään Fujifilmin X-sarjan kameroiden kanssa, joissa on APS-C kenno.

Kameran ja objektiivin lisäksi muotokuvia otettaessa on hyvä käyttää jonkinlaista reflektoria (heijastinta), jolla saa lisävaloa kohteen kasvoihin. Varsinaista heijastinta ei tarvitse ostaa – esimerkiksi suuri valkoinen muovilevy tai valkoinen pahvi, joka on toiselta puolelta päällystetty alumiinifoliolla, riittää harrastajalle hyvin.

Muotokuvissa kannattaa käyttää aukon esiasetusta, jossa aukkoa säätämällä säätyy myös taustan sumennus, ja kamera säätää suljinnopeuden. Valitse Auto ISO, niin kamera valitsee sekä parhaan ISO-arvon että suljinnopeuden.

Jos haluat sumentaa taustaa mahdollisimman paljon, valitse suurin mahdollinen aukko – siis pienin mahdollinen aukkoarvo, esim. F2,8. Kiinnitä huomiota myös kasvojen syväterävyyteen. Jos tarkennat silmiin puolentoista metrin etäisyydellä 85 mm:n objektiivilla F1,4:llä, syväterävyysalue on vain noin kaksi senttimetriä, jolloin korvat, osa hiuksista, nenänpää yms. voivat sumentua, vaikka tarkennus on silmissä, jotka näkyvät täysin terävinä.

Tarkista ottamasi kuvat näytöltä zoomaamalla lähemmäs ja pienennä aukkoa, jos terävyysalue on jäänyt liian pieneksi.

Käytä jatkuvaa tarkennusta, jossa kamera säätää tarkennuksen jatkuvasti etäisyyden mukaan. Jos sinulla on uudempi järjestelmäkamera, ota kasvojen ja silmien tunnistus käyttöön, niin kamera tarkentaa oikeaan kohtaan. Jos kamerassa ei ole silmätunnistusta, valitse tarkennuspiste manuaalisesti ja varmista, että se on silmissä, kun otat kuvia.

Ehkä tärkein tekijä muotokuvauksessa on valo. Vältä esimerkiksi suoraa auringonvaloa, sillä se luo helposti raskaita ja rumia varjoja kasvoihin. Suora valo saa kuvattavan myös helposti siristelemään silmiään.

Valon tulisi päästä tasaisesti kasvoille, joten mallin kannattaa asettua puun tai rakennuksen tms. varjoon. Vaihtoehtoisesti voit kuvata vastavaloon niin, että malli on selin aurinkoon. Asetu mallin varjoon kuvaamaan, niin valo on tasainen kasvoilla.

Muotokuvia voi sommitella monin tavoin. Perinteinen muotokuva otetaan rinnasta ylöspäin, ja mallia ohjataan poseeraamaan niin, että kasvojen parempi puoli on kameraan päin. Näin tehdään esimerkiksi profiilikuvia otettaessa.

Vaikka perinteisessä muotokuvassa poseerataankin, se ei tarkoita sitä, etteikö kuvissa saisi olla spontaaneja ja rehellisiä ilmeitä huolimatta siitä, että malli on tietoinen siitä, että häntä kuvataan.

Useimmissa kameroissa näytölle saa ristikon, joka jakaa kuvan yhdeksään yhtä suureen kenttään kolmanneksen säännön mukaisesti. Kuvattavan silmät kannattaa sijoittaa ylemmälle kahdesta vaakasuorasta viivasta.

Muotokuvissakin ympäristöllä voi ollla yhtä suuri merkitys kuin henkilöllä. Ympäristö voi kertoa henkilön tarinaa. Kaupunkiympäristön voi myös sisällyttää muotokuvaan, joka on otettu lomamatkalla tai vastaavalla.

Kun ympäristöllä kuvataan muotokuvan kohdetta, kuvaa ei rajata yhtä tiukasti kuin perinteisissä muotokuvissa, ja usein muotokuvassa henkilö myös tekee jotakin, itselleen luonteenomaista. Kuvattava voi joko katsoa kameraan tai ei.

Seuraavassa on kolme videota muotokuvauskurssiltamme, jossa opastetaan muotokuvauksen perustekniikat.

Videoiden taustamusiikki bensound.com

Video 1: Muotokuvaus sisätiloissa

Opastamme, miten voit muuttaa pienenkin tilan valokuvastudioksi ja saada komeita tuloksia. Katso, miten voit parhaiten hyödyntää ikkunasta tulevaa valoa ja mitä voi tehdä, jos luonnonvaloa ei ole riittävästi.

Video 2: Muotokuvaus ulkona

Opastamme, kuinka tarkistetaan valo ja tausta, jotta saat selkeän muotokuvan, jossa muotokuvattava näkyy selkeästi. Lisäksi kerrotaan myös, miten voit hyödyntää luovasti ympäristöä ja valaistusolosuhteita muotokuvissa.

Video 3: Muotokuvien käsitteleminen

Videolla näytetään, miten muotokuvia muokataan Lightroom Classicillla. Käyttämämme toiminnot ovat perusjuttuja, mutta niillä saa mukavan, luonnollisen lopputuloksen, josta malli tunnistaa itsensä.

Lataa täältä kätevä taskuoppaamme muotokuvauksesta ulkotiloissa. Oppaasta saat kameran asetukset, joita voi käyttää lähtökohtana muotokuvia ottaessa sekä vinkkejä valaistuksesta ja muita vinkkejä, joilla voit saada hyviä muotokuvia.