vinkkejä kameran objektiivin valintaan

Objektiiveja on joka lähtöön samoin kuin kuvaajiakin, joten miten valita omiin tarpeisiin sopiva objektiivi? Vastaus löytyy täältä. 

© Shutterstock

Suuri opas objektiivin valintaan

Sopivan objektiivin etsiminen voi olla varsinainen viidakko valmistajakohtaisine lyhenteineen ja ominaisuuksineen. Tässä opas objektiivin hankintaan.

Uuden kameran mukana tulee yleensä pakettiobjektiivi.

Ostitpa sitten sitten peilikameran tai peilittömän järkkärin, sen merkittävin etu on mahdollisuus valita kuhunkin kuvaustehtävään parhaiten sopiva objektiivi.

Toisinaan tarvitaan erittäin laajakulmainen objektiivi, joka tekee terävää jälkeä reunoihin asti. Toisissa tilanteissa taas valoa on vähän ja tarvitaan hyvä valovoima. Valovoimaisella objektiivilla saa myös taustan epäteräväksi. Joissakin tilanteissa taas tarvitaan mahdollisimman pitkäpolttovälinen teleobjektiivi.

Objektiiveja on markkinoilla runsaasti, eikä sopivien löytäminen suuresta tarjonnasta ole helppoa. Tähän oppaaseen on koottu toimituksemme suosittelemia vaihtoehtoja.

Lue myösPakettiobjektiivilla ihmeen pitkälle

Mikä on polttoväli?

Objektiivi kamera polttoväli aukko

Polttoväli on objektiivin hankinnan kannalta keskeinen tekijä. Erilaisia kohteita kuvataan eri polttoväleillä. 

© Shutterstock

Objektiivit luokitellaan polttovälin mukaan, ja polttoväli on mitta sille, miten paljon se kokoaa tai hajottaa valoa. Konkreettisesti se on objektiivin etummaisen linssielementin ja kuvakennon pinnan välinen etäisyys millimetreissä mitattuna, kuten valokuvauksessa tehdään.

Jos kameraan kiinnitetään pitkäpolttovälinen objektiivi, kuvakulma kapenee, eli linssin läpi näkyy pienempi alue ja samalla tarkasteltava kohde suurentuu.

Jos taas kameraan kiinnitetään lyhytpolttovälinen objektiivi, kuvakulma levenee ja linssin läpi näkyy suurempi alue ja samalla tarkasteltava kohde pienentyy.

Lue myösNämä 5 polttoväliä sinun tulisi tuntea

Millaisia objektiiveja on olemassa?

Polttovälit voidaan jakaa karkeasti kahdeksaan luokkaan, jotka selostetaan alempana.

Samalla selvennämme kiinteäpolttovälisten objektiivien ja zoomobjektiivien eron.

Kiinteäpolttovälisissä objektiiveissa on vain yksi polttoväli ja sen myötä yksi luku, esim. 35 mm, kun taas zoomobjektiivien polttovälit ja sen myötä luvut vaihtelevat, esim. välillä 18-55 mm. Esimerkkitapauksessa polttoväli on 18:sta 55 millimetriin.

Molemmissa objektiivityypeissä on hyvät ja huonot puolensa. Zoomobjektiivi vetää usein pitemmän korren monikäyttöisyydellään. Kiinteäpolttoväliset puolestaan ovat kevyempiä, valovoimaisempia ja joskus myös teräväpiirtoisempia.

Lue myösObjektiivin numerot kertovat paljon

1. Normaalialueen objektiivit

Normaalialue objektiivit arkkitehtuuri

Normaaliobjektiivi sopii muun muassa arkkitehtuurikuvaukseen. 

© Shutterstock

Polttoväliltään 35-60 mm:n objektiivit kuuluvat ns. normaalialuen objektiiveihin, koska 50 mm:n polttoväli vastaa ihmissilmän näkymää syvyyssuunnan etäisyyksien puolesta.

Normaalialueen optiikoilla otetut kuvat vaikuttavat siksi luonnollisilta, eikä niissä ole optisia vääristymiä mihinkään suuntaan.

Normaalialueen objektiiveilla voi hyvin kuvata maisemia, rakennuksia ja muotokuvia. Tosin jos pyrytään perinteiseen muotokuvaan, jossa suuren osan kuva-alasta peittävät kasvot, on mentävä melko lähelle kuvattavaa.

Lue myösSiksi kannattaa hankkia 50-millinen

2. Makro-objektiivit

Makro-objektiivi sudenkorento vesipisarat

Makro-objektiivilla kuvattaessa syvyysterävyys jää olemattomaksi, ja siksi voidaan pienemmilläkin aukoilla saada kuvan tausta sumenemaan voimakkaasti.

© Shutterstock

Makro-objektiivit ovat erityisobjektiiveja.Niiden polttoväli on yleensä 50–200 mm, mutta niiden erikoisuus liittyykin aivan toisaalle.

Makro-objektiivit tarkentuvat lähietäisyydelle, ja niillä päästään yleensä vähintään 1:1-suurennussuhteeseen, jolloinka kohde on kennolla saman kokoinen kuin todellisuudessa, mikä tekee kuvasta hyvin yksityiskohtaisen.

Makro-objektiiveilla kuvataan tämän vuoksi yleensä pieniä kohteita ja niiden yksityiskohtia kuten kukkia ja hyönteisiä, mutta niillä voidaan toki ottaa myös muotokuvia, sillä niillä on helppo sumentaa tausta suuria aukkoja käyttäen.

Lue myösKaikki tietämisen arvoinen makrokuvauksesta

3. Lyhyet teleobjektiivit

lyhyt teleobjektiivi muotokuva

Lyhyt tele säilyttää mittasuhteet luonnollisina, ja taustan sumentaminen on melko helppoa. 

© Shutterstock

Lyhyet telet ovat polttoväliltään 60–150 mm, ja ne soveltuvat erityisesti nopeiden tilanteiden, eläinten ja ihmismallien ikuistamiseen.

Niillä voidaan kuvata ihanteelliselta etäisyydeltä, tausta sumenee melko helposti ja kasvojen mittasuhteet säilyvät luonnollisina.

4. Keskipitkät teleobjektiivit

Keskipitkä teleobjektiivi urheilu toiminta motocross

Esimerkiksi 300 mm:n telellä voidaan kuvata esim. moottoriurheilua turvallisen välimatkan päästä. Lyhyt, esim. 1/1000 sekunnin valotusaika on hyvä silloin, kun kohde tulee suoraan kohti kuvaajaa.

© Shutterstock

Polttoväliltään 150–300 mm:n objektiivit ovat keskipitkiä telejä, ja ne soveltuvat niin muotokuvaukseen kuin myös urheiluun ja eläimiin.

Maisemakuvaukseenkin ne sopivat omalla tavallaan, koska pitkä polttoväli kuroo perspektiivin kasaan, jolloin välimatkat näyttävät syvyyssuunnassa todellista lyhemmiltä.

Teleobjektiiveilla saa sikäli mielenkiintoisia kuvia, että koko kuva-alalla ikään kuin "tapahtuu enemmän".

Monet yleisobjektiivitkin yltävät telealueelle.

Lue myösMonenlaisia kuvia keskipitkällä teleobjektiivilla

5. Pitkät teleobjektiivit

Pitkä teleobjektiivi eläinkuvaus

Pitkällä, 300–600 mm:n telellä voidaan saada lähikuvia aroistakin luontokappaleista kuten tästä lapinpöllön poikasesta.

© Shutterstock

Polttoväliltään 300–600 mm:n objektiivit ovat keskipitkiä telejä ja niillä päästään lähemmäksi kohdetta kuin muilla objektiiveilla. Siksi niitä käyttävätkin mm. lintu- ja jalkapallokuvaajat.

Myös maisema- ja arkkitehtuurikuvauksessa puolustavat pitkät teleobjektiivit paikkaansa. Niillä voidaan näet korostaa yksityiskohtia suurten kokonaisuuksien sijaan.

Jos olet kiinnostunut yötaivaan ilmiöiden ikuistamisesta, on teleobjektiivi osuva valinta. Samalla ostosreissulla kannattaa hankkia myös kamerajalusta, ellei sellaista ole jo ennestään.

Lue myösTerävämpiä kuvia teleobjektiivilla

6. Laajakulmaobjektiivit

Laajakulmaobjektiivi maisema luonto

Laajakulma on kuin tehty maisemakuvaukseen, ja sellainen löytyy useimmista pakettiobjektiiveista. 

© Shutterstock

Useimmilla valokuvausharastajilla on laajakulma, koska 24–35 mm:n polttovälialue kuuluu 18–55 mm:n alueeseen, joka taas on useimmissa pakettiobjektiiveissa.

Laajakulmaobjektiivit sopivat maisemakuvauseen sekä arkkitehtuuriin ja katukuvaukseen. Aivan tavallisella 28-millisellä laajakulmalla saa vangittua laajojakin maisemia, ja monet katukuvaajat eivät suostu muulla kuvaamaankaan kuin 35-millisellä.

Lue myösLaajakulmaobjektiivit

7. Erikoislaajakulmaobjektiivit

Erikoislaajakulma arkkitehtuuri kaupunkimaisema

Voimakkaalla laajakulmalla saadaan kuvaan runsaasti syvyysterävyyttä, jota maisemakuvissa tarvitaan.

© Shutterstock

Polttoväliltään 14-24 mm:n objektiivit ovat erikoislaajakulmia, joilla kuviin saadaan mahtumaan valtavasti ympäristöä.

Nämä kaikista lyhyimmät polttovälit vääristävät voimakkaasti ja saavat kuvattavat pullistelemaan hassusti, ja lisäksi laajakulmalla otetuissa kuvissa etäisyydet syvyyssuunnassa vaikuttavat todellista pitemmiltä.

Edellä mainituista syistä nämä objektiivit soveltuvat maisema- ja arkkitehtuurikuvauksen lisäksi tehosteenomaiseen kuvaukseen, jossa leikitellään vääristymillä ja suurelta näyttävillä etäisyyksillä.

Lue myös: Laajakulma: näin siitä saa eniten hyötyä

8. Kalansilmäobjektiivit

Kalansilmäobjektiivi laaja maisema

Kalansilmäobjektiivin aiheuttama äärimmäisen voimakas vääristymä pistää jopa horisontin taipumaan, jolloin ollaan jo surrealistisissa sfääreissä.

© Shutterstock

Kalansilmäobjektiivien polttovälit ovat 8–14 mm, jolloin voidaan puhua myös äärimmäisestä laajakulmasta.

Kalansilmäobjektiivilla kuvattaessa saadaan kuvaan käytännössä kaikki, mikä on kuvaajan edessä – ja joskus myös esimerkiksi kuvaajan jalat tai hatunlierit. Vaikutelma on surrealistisen suureellinen.

Kalansilmä sopii nopean toiminnan kuvaamiseen sikäli, että pieni tärinä ei näy ja kaikki mahtuu kuvaan. Monissa toimintakuvauskameroissa kuten GoProssa on erittäin laajakulmainen optiikka juuri tästä syystä.

Lue myös4 vinkkiä kuvaukseen kalansilmäobjektiivilla

Huomioi rajauskerroin

APS-C-kennokoon kameroilla kuvaavan on syytä muistaa, että todellinen polttoväli, jolla hän kuvaa, ei ole sama kuin objektiivissa ilmoitettu polttoväli.

APS-C-kenno on pienempi kuin kinokoon kenno (engl. full-frame), minkä vuoksi objektiivin polttoväli pitää kertoa 1,5:lla tai 1,6:lla kameramerkistä riippuen – Canoneissa APS-C-polttovälikerroin on 1,6, ja Nikoneissa 1,5.

Kertoimen (tai pienemmän kennon) vuoksi 70 mm:n objektiivi vastaa APS-C-koon rungoissa eli nk. croppikennokameroissa kuvakulmaltaan kinokoon 105 tai 112 mm:n objektiivia. 


Samaa asiaa ilmaistaan termillä kinovastaavuus – kun kinokoon kamerarungosta otetaan objektiivi ja kiinnitetään se APS-C-kennokoon runkoon, kuva rajautuu tiukemmin, ikään kuin 70-milisen tilalle olisi vaihdettu 105-millinen.

Näin ollen croppikennokameralla saadaan samalla objektiivilla "enemmän teleä" kuin kinokoon kameralla kuvattaessa.

Lue myösKameroiden kuvakennojen koot

Opi hyväksi kuvankäsittelijäksi

Oletko täysin perillä siitä, kuinka valokuvien värisävyjä tai terävyyttä hallitaan kuvankäsittelyssä?

Jos et, se voisi olla syytä oppia.

Digikuvalla on mistä tarjota kuvankäsittelyaiheinen kurssikirja nimeltä 100 vinkkiä ja kurssia Photoshopiin, Lightroomiin ja Elementsiin. Kirja on tehty niin, että se sopii hyvin eritasoisille kuvankäsittelijöille aloittelijoista rutinoituneisiin tekijöihin, jotka ottavat kuvansa raakatiedostoina.

Kirjan yksityiskohtaisten, vaihe vaiheelta etenevien ohjeiden avulla onnistut käsittelemään kuvasi uudelle tasolle. Kursseissa käydään läpi eri toiminnot, säätömahdollisuudet ja tehosteet.

Nyt saat kurssikirjan sekä kolme numeroa Digikuvaa yhteishintaan 14,90. Napsauta ja lue lisää.

100 vinkkiä ja kurssia Digikuva

Ota nyt Lightroom, Photoshop ja Elements haltuun kurssikirjamme avulla.

© Digikuva

Ehkä sinua kiinnostaa...

Saat jännittävää sisältöä suoraan sähköpostiisi!