Objektiivin numerot ja kirjaimet

Oppimiskäyrä on jyrkkä, kun aloitta valokuvaamisen.

Pitää oppia eri kuvausgenret, asetusten käytöt ja mitkä laitteet sopivat parhaiten eri tilanteisiin.

Lisäksi objektiiveissa on kryptisiä merkintöjä: asteikoita sekä pieniä kirjaimia ja numeroita.

Ei hätää! Ymmärrämme hyvin, jos olet ymmälläsi.

Tässä on kattava katsaus objektiivin luvuista ja kirjaimista.

Tässä artikkelissa kerromme seuraavista aiheista:

Kaikissa zoom-objektiiveissa on zoomausrengas, jota kääntämällä voi lähentää ja loitontaa.

Zoomausrenkaan alla olevista merkinnöistä näkee, mihin polttoväliin objektiivi on asetettu. Tässä olemme asettaneet 18–135 mm:n objektiivin polttoväliksi 35 mm.

On tärkeää tietää, miten käytetään syväterävyyttä.

Jos objektiivissa on kiinteä polttoväli, esim. 50 mm tai 85 mm, polttoväli näkyy objektiivin alaosassa.

Polttovälin edessä on lyhenne, josta tunnistaa objektiivin kiinnitystyypin.

Se on tärkeä tietää, koska esimerkiksi Canonin ja Nikonin välillä kiinnityksissä on suuria eroja, mutta myös yhden valmistajan eri mallien välillä voi olla eri kiinnitykset.

Suuri ero on yleensä siinä, toimiiko objektiivi täyskennokamerassa. Useimmat objektiivit sopivat APS-C- tai croppikennokameroihin.

Valmistajat käyttävät kiinnityksistään eri lyhenteitä.

Objektiivin etupuolella on objektiivin nimi, polttoväli ja enimmäisaukko.

Objektiivin aukkoasteikolla näkyvät suurin ja pienin aukkoi, joilla objektiivilla voi kuvata.

Suurilla aukoilla, kuten F1.4, F1.8 ja F2.0, varustetut objektiivit ovat usein haluttuja, koska ne ovat erittäin käyttökelpoisia huonoissa valaistusolosuhteissa.

Objektiivin suurin aukon koko voi olla 3.5–5.6. Tämä tarkoittaa, että suurin mahdollinen aukko vaihtelee sen mukaan, kuinka lähelle tai kauas zoomataan.

Jos zoomaa 18 mm:n etäisyydelle, käytettävissä on aukko F3.5, mutta jos zoomaa lähemmäs, suurin aukko voi olla vain F5.6.

Kittiobjektiiveilla ja suurilla teleobjektiiveilla, kuten 18–200 mm, ei useinkaan voi kuvata suurella aukolla, eikä suurta aukkoa voi käyttää lainkaan zoomauksen aikana.

Objektiivin etupuolella on myös Ø-merkki ja numero. Se osoittaa objektiivin etuosan halkaisijan – ja siten myös sopivan suotimien koon.

Halkaisijan mitta löytyy myös objektiivin suojuksen sisäpuolelta, mikä on kätevää, koska silloin halkaisijaa ei tarvitse muistaa ulkoa vaan voit vain ottaa suojuksen mukaan, kun menet ostamaan uutta suodinta.

Joissakin objektiiveissa on zoomaus- ja tarkennusrenkaan välissä asteikko, jossa on merkinnät jalkoina (ylempänä) ja metreinä (alempana).

Tässä Canon-objektiivissa mittakaava on pienessä ikkunassa, mutta muissa objektiiveissa se voi olla objektiivin ulkopinnalla tarkennusrenkaan alla.

Kun käännät tarkennusrengasta, näet asteikosta, kuinka kaukana olevat kohteet tarkentuvat. On tärkeää poistaa automaattitarkennus käytöstä ennen manuaalitarkennusta, sillä muutoin objektiivin mekanismit voivat vaurioitua.

Asteikon toisessa päässä oleva luku kertoo, kuinka lähelle objektiivi voi tarkentaa, eli mikä on objektiivin pienin tarkennusetäisyys. Toisessa päässä on äärettömän merkki, joka kertoo objektiivin suurimman tarkennusetäisyyden.

Jos objektiivissa on sisäänrakennettu kuvanvakain, se on myös merkitty objektiiviin. Eri kameravalmistajat käyttävät asiasta hieman erilaisia merkintöjä.

Kuvanvakain vakauttaa kameran ja objektiivin, jotta kuva ei tärähtäisi epätarkaksi. Tämä on erityisen hyvä apu, jos objektiivilla pystyy zoomaamaan pitkälle.

Jos objektiivissa ei ole kuvanvakainta, on yleensä kuvattava hieman lyhyemmillä valotusajoilla, jotta kuvista tulee teräviä.