Näin otat itse passikuvat

Passikuvan tärkein tehtävä on näyttää siltä, miltä henkilö oikeasti näyttää – myös huonona päivänä.

Ilmeen on oltava neutraali, eli hymyillä ei saa. Hyvä ohje kuvattavalle on kuitenkin ajatella jotain mukavaa asiaa, jolloin kasvot ovat levolliset sen sijaan, että kuvasta tulisi hymyilykiellon takia suorastaan synkkä.

Passikuvaa saa tarvittaessa hieman tarkentaa kuvankäsittelyllä, mutta kuvan aitous ei saa kyseenalaistua mitenkään eikä kasvoja missään nimessä saa retusoida niin, että kuvattavan ulkonäön pienetkään yksityiskohdat muuttuvat.

Alla on esimerkkejä otoksista, jotka eivät kelpaa passikuvaksi, sekä lopuksi esimerkki vaatimukset täyttävästä passikuvasta.

Paras tausta passikuvan ottamiselle on tyhjä vaalea seinä, joka on hyvin valaistu.

Jos sellaista ei löydy helposti, voit heittää sileän vaalean lakanan oven yli ja kuvata sitä vasten. Ryppyinen lakana ei käy, koska silloin taustaan tulee varjoja.

Toinen vaihe on luultavasti se kohta, jossa useimmat epäonnistuvat yrittäessään ottaa oman tai jonkun toisen passikuvan.

Passikuvassa ei nimittäin saa näkyä mitään häiritseviä elementtejä, vaan siinä on todellakin oltava vain henkilön kasvot.

Kun otat passikuvia, varmista, että kasvojen ympärillä on joka suuntaan runsaasti tyhjää tilaa, eikä sieltä pilkota esimerkiksi ovenkarmeja, taulun kehyksiä tai kirjahyllyn päätyjä.

Kun tyhjää tilaa on riittävästi, voit ottaa kuvan vapaasti ja rajata sitä sitten kuvankäsittelyssä tarpeen mukaan niin, että se täyttää kokovaatimukset.

Kun tausta on passikuvan ottamiseen sopiva, varmista, että valo tulee kasvoille tasaisesti.

Sammuta sellaiset valaisimet, jotka luovat kasvoille varjoja. Esimerkiksi kattolamput voivat synnyttää varjoja silmien seudulle ja nenän alle.

Valaistuksen kannalta ihanteellista olisi kuvata passikuva ulkona pilvisenä mutta valoisana päivänä. Silloin valo jakautuu tasaisesti kasvoille.

Ulkonakin voi tarvittaessa käyttää lisävalona salamaa.

Jos haluat kuvata passikuvan sisätiloissa, kannattaa käyttää ulkoista salamavaloa.

Käännä salamaa niin, että se osoittaa takaviistoon ylöspäin ja valaisee seinän ja katon kameran takana.

Silloin kuvattavan kasvoille tulee tasainen valo, koska valo heijastuu huoneen eri pinnoilta sen sijaan, että se tulisi vain yhdestä kiinteästä lähteestä.

Ota passikuvat suljinajalla 1/200 tai 1/250 s.

Jos otat passikuvat itse, sinun on tulostettava ne ja vietävä hakemus itse poliisiasemalle, missä kuva skannataan.

Voit tulostaa passikuvan itse tai käyttää tulostuspalvelua, kunhan tuloste on laadukas.

Varmista, että tarkkuus on vähintään 300 dpi.

Kuva on tulostettava laadukkaalle valokuvapaperille, eikä kuva kelpaa, jos se on vahingoittunut tai epäselvä.

> Lue myös: Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää, kun tulostat.

Paras objektiivi passikuviin

Passikuvaa ei missään nimessä pidä ottaa minkäänlaisella laajakulmalla, sillä tällaiset objektiivit eivät anna luonnollista kuvaa.

Valitse objektiivi 50:n ja 85 mm:n väliltä, koska nämä polttovälit aiheuttavat mahdollisimman vähän vääristymiä.

> Lue myös: Mikä on muotokuvaobjektiivi?

Valitse passikuviin sopiva aukko

On tärkeää valita passikuvien ottamiseen sopiva aukko, jotta kasvot tallentuvat kokonaisuudessaan tarkkoina.

Syväterävyysalueen on ulotuttava nenänpäästä korviin asti.

Aukon on oltava vähintään F4.0, mutta esimerkiksi F8.0:lla saa suuremman syväterävyysalueen.

Oikea aukko riippuu luonnollisesti valaistusolosuhteista. Säädä valotusaika ja ISO-arvo aukon mukaan.

> Lue myös: Tätä objektiivin aukkoarvot tarkoittavat.

Käytä heijastinta – se auttaa saamaan hyviä passikuvia

Jos sinulla suinkin on mahdollisuus käyttää heijastinta, tee se.

Valokuva-automaattien kuvissa kaikki näyttävät lähinnä rikollisilta, mutta jos passikuvan ottaa itse, valaistusta voi parantaa huomattavasti heijastimen avulla.

Heijastin heijastaa valoa silmiin ja täyttää varjot kokonaan, jolloin tuloksena on kaunis muotokuva eikä mikään poliisin pidätysräpsy.

> Lue myös: Tästä näet, miten teet heijastimen itse lähes ilmaiseksi.

Passikuvan voi hyvin ottaa myös älypuhelimella, kunhan kuvaa ei ota liian läheltä, jotta kuvaan ei tule optista vääristymää.

On olemassa erityisiä sovelluksia, jotka auttavat ottamaan nimenomaan passikuvaksi kelpaavia kuvia. Yksi esimerkki tällaisista sovelluksista on Passport Photo.

Passikuvan on oltava 36 mm leveä ja 47 mm korkea, ja kasvojen korkeuden on oltava kuvassa 32–36 mm leuankärjestä päälaelle. Kasvojen ympärillä on oltava sopivasti, mutta ei liikaa tilaa.

Tarkat tiedot kuvan koosta ja muista vaatimuksista löytyvät poliisin ohjeesta.

Passikuvien hinta liikkeissä on yleensä jotain kympin kieppeillä, joten yhden passikuvan kohdalla ei ole kyse kovin isosta rahasta.

Jos passikuvat ottaa itse omilla valokuvausvarusteilla tai älypuhelimella, se ei kuitenkaan maksa käytännössä mitään – vain kuvan tulostaminen voi aiheuttaa kustannuksia.

Suurin hyöty passikuvien ottamisesta itse on siinä, että silloin kuvia voi ottaa ihan niin paljon kuin haluaa ja valita niistä sitten lopuksi parhaan, kun taas liikkeessä – saati automaatissa – otettu kuva yleensä on se mikä on, ja jos se ei miellytä, joutuu maksamaan uudesta kuvasta taas lisää.