Makrokuvaus: enemmän irti objektiivista

Vaikka makro-objektiivin terävyysalue ei eroa vastaavista tavallisesta objektiivista, siinä on suuria optisia eroja, joiden ansiosta sillä voidaan tehdä aivan erilaisia kuvia kuin kaikilla muilla objektiiveilla. 

Makro-objektiivilla kohde pystytään lähimmilleen tarkentaen kuvaamaan suurennussuhteella 1:1. Kohteen koko kuvakennolla on siis sama kuin sen todellinen koko. 

Kahden sentin kokoinen kukka näkyy siis kahden sentin kokoisena kennolla.

Kennon koko vaikuttaa rajaukseen

Kameran kuvakennon koko ei vaikuta suurennussuhteeseen, mutta kuvan rajaus muuttuu. Pienempikennoisella APS-C-kameralla saadaan siis rajatumpi kuva kuin täyden kennokoon eli kinokoon kameralla.

Suuren suurennussuhteen vuoksi makro-objektiivit toistavat hyvin yksityiskohtia. Hyönteinen tai kukka saadaan kuvattua suurikokoisena, ja postimerkki voidaan kopiokuvata ylhäältäpäin. Hyvin pieni vääristymä ja hyvä optinen laatu ovat silloin etuja.

Sopiva välimatka kuvattavaan

Mitä suurempi polttoväli, sitä kauempaa voidaan kuvata. Sillä on merkitystä, jos kuvataan esim. hyönteisiä, jotka voivat pelästyä ja paeta, jos kuvataan hyvin läheltä. 

Läheltä kuvattaessa on myös mahdollista, että objektiivi heittää varjon kohteeseen.

Jos objektiivin polttoväli on 50–60 mm, on lähin tarkennusetäisyys n. 20 cm. Jos objektiivin polttoväli on 180–200 mm, on lähin tarkennusetäisyys n. 50 cm.

Pieni syväterävyysalue

Vaikka monet makro-objektiivit ovat varsin valovoimaisia, esim. F2,8, on syvyysterävyysalueen niukkuus huomioitava erityisesti. Jopa pienellä aukolla F16 voidaan nähdä selvästi, miten pieni terävyysalue silläkin on.

On hyvä, jos makro-objektiivissä on sisäinen tarkennus, koska silloin sen pituus ei tarkennusta liikuteltaessa muutu eivätkä kuvattavat säiky ja karkaa niin helposti.

Lisää makrokuvauksesta on täällä

Makro-objektiiveilla on paljon tarjottavanaan

Makro-objektiiveilla voidaan kuvata myös muita kohteita pidemmiltä etäisyyksiltä, koska niiden kuvakulma on sama kuin vastaavien kiinteäpolttovälisten objektiivien. 

Lyhyillä etäisyyksillä kuvakulma on kuitenkin paljon pienempi.

Makrovinkkejä:

• Käytä salamaa, jos mahdollista. Näin voit käyttää pientä aukkoa ja saada suuremman syväterävyysalueen. Rengassalama on ihanteellisin vaihtoehto, mutta tavallinenkin salama käy. Säädä valoteho salamakorjauksen avulla.
  
  
• Salaman sijaan voit täyttää varjoja heijastimella ja käyttää sen avulla yksinomaan vallitsevaa valoa. Täällä kerromme, miten syntyy heijastin lähes ilmaiseksi.
  
  
• Käytä suorakatselua, jos kuvaat jalustalta. Suurenna näyttökuvaa ja tarkista, että tarkennus on oikein.
  
  
• Pienen terävyysalueen vuoksi moni kuvaaja käyttää pinoamistekniikkaa (stacking) yksityiskohtien toiston parantamiseksi. Ota esim. 20 kuvaa samasta (liikkumattomasta) kohteesta niin, että muutat tarkennusta joka valotuksen välissä hieman. Pinoa kuvat Photoshopissa ja yhdistä ne yhdeksi kuvaksi. Etunurkassa esittelemme tämän tekniikan.

Digikuvan juttusarjassa nimeltä Näkymiä linssin takaa käydään läpi kaikki polttovälialueet pitkästä telestä kalansilmäobjektiiviin ja erikoisobjektiiveihin. Jokainen osa käsittelee yhtä objektiivityyppiä.

Tilaa Digikuva ja lue koko juttusarja älypuhelimella tai tabletilla Wype-sovelluksen kautta. Samalla pääset lukemaan Digikuvan kymmenen uusinta numeroa.

Toimitus suosittelee: objektiiveja älypuhelimiin

Lisäobjektiivien avulla kännykkäkuviin saadaan lisää potkua ja mielenkiintoa, koska silloin kuvausmahdollisuudet laajenevat erikoislaajakulmaan ja makroon.

Voit siis kuvata älypuhelimellasi mitä erilaisimpia kohteita, ja kännykkäkuvauksesta tulee entistä hauskempaa mutta myös vakavammin otettavaa.

Saat näppärän objektiivisarjan älypuhelimeen ja kaksi numeroa Digikuvaa yhteishintaan 14,90. Napsauta linkkiä ja lue lisää. 

Video esittelee erilaisia käyttömahdollisuuksia mobiiliobjektiivien käyttöön: