Uusi numero: suuressa makroteemassa työpaja ja kuvaajamestarin haastattelu

Yksi makrokuvauksen suurimmista haasteista on hyvin pieni syväterävyys, varsinkin kun tarkennetaan lähelle kohdetta. Jopa pienellä aukolla terävyysalue on usein alle yksi milli.

Niinpä esim. hyönteiskuvat ovat usein teräviä vain silmästä tai tuntosarvien kohdalta, kun taas muu keho on epäterävä. Se on harmi, koska monissa hyönteisissä on hauskoja yksityiskohtia, kuvioita, tekstuuria ja karvoja.

On kuitenkin olemassa erikoistekniikka, jolla saadaan syväterävyyttä, ja sitä kutsutaan pinoamiseksi. Siinä otetaan sarja valokuvia kohteesta ja siirretään tarkennusta hieman joka kuvan välissä. Lopuksi kuvat pinotaan ja yhdistetään Kuvankäsittelyssä.

Se saattaa kuulostaa monimutkaiselta, mutta Digikuvan numerossa 8/2021 sukellamme suoraan erityistekniikkaan sekä näytämme menettelytavat ja lopputulokset, jotta voit oppia pinoamaan omat makrokuvasi.

> Lue myös: Kaikki tietämisen arvoinen makrokuvauksesta

Maailman paras makrokuvaaja kertoo

Kun Don Komarechka alkaa touhuta vanhojen linssien, adapterien, metallikiinnikkeiden ja sumuttimien kanssa studiossaan, syntyy suoranaista taikuutta.

Nuori kanadalainen on yksi maailman lahjakkaimmista makrokuvaajista, ja keskustelimme hänen kanssaan mm. hänen uudesta, 352-sivuisesta ohjekirjastaan Macro Photography: The Universe at Feet.

Voit lukea muun muassa siitä, mikä sai hänet heittäytymään valokuvaukseen, kuinka hän keksi valoa heijastavat saippuakuplat ja miksi hän ei koskaan käytä glyseriiniä pisarakuviinsa.

Komarechka jakaa myös anteliaasti kokemuksiaan ja kikkojaan. Voit aloittaa vaikkapa kukista, jos haluat kokeilla hänen tyyliään tai tekniikoitaan.

> Lue myös: Näin saadaan makrokuvista teräviä