Näin saadaan makrokuvista teräviä

Makrovalokuvaus on yksi hauskimmista mutta myös vaikeimmista valokuvagenreistä. Siinä voi helposti saada epäteräviä kuvia, koska pieninkin liike voi siirtää kohteen tarkennus- tai terävyysalueelta.

Annamme viisi vinkkiä, joiden avulla voit saada teräviä makrokuvia.

> Lue myös: Kaikki tietämisen arvoinen makrokuvauksesta

1. Kytke automaattitarkennus päältä

Makrokuvauksessa syvyysterävyys on erittäin pieni. Usein terävä alue on vain pari millimetriä syvyyssuunnassa.

Siksi tärkeät asiat voivat näkyä kuvissa epätarkkoina, ja myös automaattitarkennus voi osua väärään paikkaan.

Automaattitarkennuksen sijasta kannattaa käyttää käsitarkennusta, jossa kuvaaja voi tarkalleen määrittää tarkennuskohdan.

Makrokuvaukseen sopii muuan erityinen käsitarkennustekniikka. Vaihda ensin manuaaliseen tarkennukseen ja käännä sitten tarkennusrengasta lähimmälle tarkennusetäisyydelle.

Katso sitten etsimeen ja liiku hitaasti edestakaisin joitain millejä tai sentin pari, kunnes näet kohteen terävänä. Näin voidaan hienosäätää tarkennusetäisyyttä.

Pieni etäisyys kohteeseen on helpompi hallita fyysisesti kuin kääntämällä objektiivin tarkennusrengasta.

> Lue myös: Käsitarkennuksen alkeet

2. Valitse sopiva himmenninaukko

Makrokuvauksessa on erittäin vaikea saada koko kohdetta teräväksi, koska makro-objektiiveilla tarkennetaan erittäin lähelle.

Mutta jos kuvataan hyvin pienellä aukolla, esimerkiksi F22, tulee syvysterävyyttä lisää.

Pienimmillä aukoilla objektiivit eivät piirrä kovin terävästi, ja pienet aukot vaativat myös suhteellisen pitkiä valotusaikoja.

Suurimpia aukkoja, kuten F4, ei yleensä voida myöskään käyttää, koska silloin syvyysterävyydestä tulee lähes olematon.

Niinpä on parasta kuvata aukoilla F8–F16, joilla piirtokyky on parhaimmillaan, ja syväterävyyttäkin on enemmän kuin täydellä aukolla.

> Lue myös: 5 vinkkiä makrokuvaukseen älypuhelimella

3. Lisää ISO-herkkyyttä

Koska makrokuvauksessa on kyse hyvin pienistä ja terävistä yksityiskohdista, ISO-herkkyyden lisääminen on monesti huono vaihtoehto, koska se aiheuttaa kuvakohinaa.

Terävään makrokuvaan vaaditaan usein kuitenkin melko suuri ISO-herkkyys, sillä valokuvan terävyys riippuu suuresti valotusajasta – ja mitä suurempi herkkyys, sitä lyhyempi valotusaika.

On siis syytä tarkistaa etukäteen kuvakohinan määrä eri ISO-arvoilla ja sitten käyttää pienempää herkkyyttä kuin se, jolla vielä tulee kaunista jälkeä.

> Lue myös: Näin käytetään kameran ISO-asetuksia

4. Käytä salamaa

Käytä salamaa päästäksesi nopeisiin suljinaikoihin ja pieniin ISO-herkkyysarvoihin. Keinotekoinen valo voi monissa tapauksissa olla luonnonvaloa toimivampi ratkaisu.

Siksi kannattaa monesti käyttää salamaa makrokuvauksessa. On kuitenkin varmistettava, että valosta ei tule liian suoraa ja kovaa.

Käytä siksi salaman edessä valonhajotinta, joka jakaa valon laajemmalla alueelle sekä loiventaa kuvan kontrastia ja pehmentää varjoja.

Hajottimen ei tarvitse olla kallis. Esimerkiksi halkaistu pöytätennispallo kameran oman salaman päällä on hyvä valonhajotin.

Jos käytät ulkoista salamaa, siirrä se pois kameran päältä. Näin vältetään mm. objektiivin varjojen lankeaminen kuvauskohteeseen. Salamaa voidaan hallita radio-ohjauksella, toisella salamalla tai johdolla.

> Lue myös: Suuri salamasanakirja – tärkeimmät termit