Kameran valotuksenkorjaus tuo joustoa valotuksen säätämiseen ja korjailuun, kun kuvataan puoliautomaattisilla ohjelmilla kuten aukon ja ajan esivalinta sekä P.
Aukon esivalinnassa valitsee kuvaaja himmenninaukon koon, ja kamera valitsee suljinajan, kun taas suljinajan esivalinnassa kamera valitsee himmenninaukon koon ja kuvaaja suljinajan.
Silloin valotuksenkorjausta tarvitaan
Valotuksenkorjaus on tarpeen silloin kun kuvataan vastavaloon ja muulloinkin, kun pimeiden ja valoisien kohtien väliset valoisuuserot ovat suuret.
Jos käytössä on keskipainotteinen valomittaus, voi edestä paistava aurinko hämätä valotusmittaria ja taivaasta tulla liian kirkas tai tumma.
Valotuksenkorjaus antaa silloin kuvaajalle mahdollisuuden kompensoida kameran tekemiä automaattisia valotusarvovalintoja, jotta kuvasta tulisikin hieman tummempi tai vaaleampi. Korjausta on helppoa ja nopeaa käyttää.

Kirkas taivas hämää valotusmittaria, ja etuala toistuu tummana. Valotuksenkorjaus on nopea apu.
© Vadim Georgiev/ShutterstockNäin valotuksenkorjausta käytetään
Ota kuva ja tarkista lopputulos kameran näytöltä. Jos kuvasta tuli liian tumma tai vaalea, tarvitaan säätämistä – painikkeen pohjassa pitämistä ja säätökiekon pyörittämistä samalla.
Valotuksenkorjaus on kamerassa joko omana painikkeenaan tai valikokomentona.
Painikkeen tunnistaa symbolista +/-. Kun sitä pidetään pohjassa, voidaan valotuksenkorjausta säätää kiekolla tai nuolinäppäimillä. Säätövaraa on yleensä molempiin suuntiin kolmesta viiteen valotusarvoaskelta.

Tässä on valotuksenkorjaus asetettu arvoon +0,3.
© NikonNegatiivinen eli miinusmerkkinen arvo tummentaa ja positiivinen vaalentaa kuvaa. Käsisäädöillä ja erilaisilla aiheohjelmilla kuvattaessa ei valotuksenkorjausta voida käyttää.
Valotuksenkorjausta voidaan yleensä säätää kolmasosa-aukon välein, joskus puolen aukkoaskeleen välein.
Lue myös: Näin valotus haarukoidaan