Näin toimii polttovälikerroin

Kameran kuvakennon koolla on väliä. Mitä pienempi kuvakenno, sitä suurempi on niinsanottu polttovälikerroin.

polttovälikerroin

Kuvakennon koko ratkaisee, kuinka suuri osa kuvasta saadaan samalla polttovälillä.

© Shutterstock

Polttoväli on yksi tapa kertoa, kuinka paljon tulee mukaan kuvaan. Filmiaikojen jäänteenä polttovälejä verrataan 24 x 36 mm:n kokoiseen kuvaan, joka siis vastaa täysikennoista eli full-frame-kuvakennoa.

Jos kuvakenno on tätä pienempi, on objektiivin kattama piirtoympyrä teoriassa yhä sama.

Mutta koska kenno on pienempi, se pystyy muuttamaan pienemmän osan objektiivin piirtoympyrästä kuvaksi.

>Lue myös: Objektiivi tutuksi parissa minuutissa

Full-frame/APS-C

Täysikokoisen kuvakennon mitat ovat x 36 mm, APS-C-kennon mitat taas noin 16 x 24 mm.

© Shutterstock

Pienempi kenno pidentää polttoväliä

Pienemmällä kuvakennolla tarvitaan myös pienempi polttoväli, jotta kuvaan tulee mukaan yhtä paljon. APS-C-kennon polttovälin muuttaminen täysikennoiseksi vastaa pidennyskerrointa 1,5. Sen vuoksi sanotaan, että 100 mm vastaa 150 mm:ä.

Jos kamerassa on pienempi Four Thirds -kuvakenno, on polttovälikerroin 2. Silloin 100 mm vastaa 200 mm:ä.

Alla olevasta kuvasta näkyy, kuinka paljon kuvaan tulee mukaan kuvakennon koosta ja objektiivin polttovälistä riippuen.

> Lue myös: 4 syytä valita kinokoon kamera

Polttovälikerroin

Täysikennoinen ja 150 mm:n objektiivi – Kuvan puuta katsellaan 150-millisen objektiivin läpi. Täysikokoisessa kennossa kohde täyttää kuvan, joten kuvaympyrässä oleva puu ei rajaudu.

© Digikuva
Polttovälikerroin

APS-C-kenno ja 150 mm:n objektiivi – Jos kamerassa on pienempi APS-C-kuvakenno, ei kuvaympyrässä oleva kohde mahdu kokonaan kuvakennolle. Polttovälikertoimen vuoksi kuva rajautuu.

© Digikuva
polttovälikerroin

APS-C ja 100 mm:n objektiivi – Polttovälikertoimenå 1,5 vuoksi on APS-C-kamerassa käytettävä pienempää polttoväliä, jotta lopputulos näyttäisi samnalta kuin täysikennoisessa kamerassa.

© Digikuva